KIINNOSTAAKO kotiseutuhistoria? Menneiden aikojen eteläpohjalaiset bändit ja legendaariset keikkapaikat?
Botnia Beat on vanhan Vaasan läänin alueen pop- ja rock-historiaa esittelevä yleishyödyllinen projekti. Botniabeat.net-verkkosivustolla esitellään jo satamäärin alueen yhtyeitä 1960-luvulta 2000-luvulle asti, ja osalta on saatu pitkiä haastattelujakin. Myös heidän musiikkiaan on kuunneltavissa.
Projekti on jatkoa samannimiselle ilmaisjakelulehdelle, jota Vaasan läänin kehittyvän musiikin yhdistys KEMU ry kustansi vuosina 1987–1992. Botnia Beat -lehti jatkoi Lakeuden kutsu -lehden perinteitä, ja sen levikki oli huomattavan suuri, noin 15 000–30 000. Lehdellä oli jakelupisteitä Vaasan läänin lisäksi myös monissa maamme suurissa kaupungeissa. Botniabeat.net-sivustolta voi lukea kaikki ilmestyneet lehdet pdf-muodossa.
SIVUSTOLTA selviää esimerkiksi, että nykyinen kokoomuksen kansanedustaja Janne Sankelo soitti 80-luvulla Kortesjärvellä koskettimia Zarab-nimisessä bändissä. He esiintyivät muun muassa Provinssirockissa ja rockin SM-kisojen välierissä ja kerran Pave Maijasen lämppärinä Mietaan nuorisoseuralla.
–Vaasan läänintaiteilija Pertti ”Veltto” Virtanen innostui myös tekemisistämme. ”Miten vitussa jostain Kortesjärveltä voi tulla tällainen bändi?”, legenda hämmästeli, Sankelo muistelee Botnia Beatin haastattelussa.
Kortesjärveläisbändejä listataan kuusi, mutta vain Zarabilta on haastattelu. Alajärveltä löytyy ainakin 18 orkesteria, Lappajärveltä viisi ja Vimpelistä neljä. Evijärvellä vaikuttivat sivuston mukaan 80-luvulla bändit nimeltä Savusauna ja Lukion pojat.
–Alkuun kylän porukka oli epäröivällä kannalla bändin suhteen, jotkut naureskelivatkin, mutta kun saimme alkeellisen itseäänityksemme Rocktulva-lähetykseen, alettiin meidät ottaa vakavasti. Nehän osaavatkin soittaa! Myöhemmin Petri Åby teki meille parempia nauhoituksia, Lukion poikien basisti Liisa Mäkelä kertoo Botnia Beatin haastattelussa.
Omien kappaleiden lisäksi Lukion pojilla oli lainakappaleita muun muassa Status Quolta, Kari Peitsamolta ja Sex Pistolsilta. “Lukion poikien otteessa on pitelemätöntä hellyyttä ja löytämisen riemua”, kirjoitti tuolloin Rumba-lehden demosetä.
NYT Suomen kulttuurirahaston tukema botniabeat.net-verkkosivusto etsii kuitenkin täydennystä. Noin 600 sivun laajuinen paketti on vasta alkuvaiheessa, ja kaikki apu kulttuurihistoriallisen työn kasaamiseen on tervetullutta, ennen kuin muistot ja henkilöt vaipuvat unohduksiin, kertoo projektin päätoimittaja Jarmo “Latvis” Latva-Äijö.
Sivustolla ovat sulassa sovussa menneet kaupunginosabändit, maakuntasarjan bändit, harvat kansalliseen tietoisuuteen kivunneet ja ne, jotka eivät koskaan treenikämppää pidemmälle halunneet tai päässeet.
–Harrastelijat, harrastajat ja ammattilaiset — kaikille on yhteistä, että jostain on aloitettu ja johonkin päästy. Osa mukanaolijoista on edelleen matkalla. Unelmia ja niiden toteutuksia, usein sattuman kautta, Latva-Äijö pohtii.
Sivustolta löytyvä musiikkihistoria edustaa enenevässä määrin katoavaa nuorisokulttuuria.
–Muistakaa, miten ja miten nopeasti kävi huonosti ilsuille, läänin maineikkaille rokkilavoille ja soitinkaupoille. Eipä taida nuorisotalojen saleissakaan rokki raikua nykyään entiseen malliin, ja levymyynnistä kertyvät tulot jakaantuvat yhä harvemmille. Monet alkuaikojen taitajat ovat jo siirtyneet taivaallisille soittolavoille mielenkiintoisine tarinoineen, Latva-Äijö kertoo.
–Prioriteettina on saada tietoa varsinkin pohjalaisen pop- ja rock-historian alkuvuosilta. Yhtyeiden lisäksi sivustolle pyritään kartoittamaan musiikkialan sidosryhmiä yhdistyksistä alan yrityksiin.
LATVA-ÄIJÖ itse tunnetaan muun muassa elävän musiikin yhdistyksissä KEMUssa ja SELMUssa toimineena jokapaikanhöylänä ja aikoinaan Suomen ensimmäisen suomalaisen internet-portaalin, Rockdatan, kehittäjänä. Hän on myös tehnyt satamäärin kotiäänityksiä omista kappaleistaan ja valokuvannut festivaaleja.
Kartoituksessa on käynyt selville, että valitettavasti monien tahojen aineistot, kuten kuvat ja tallenteet, alkavat olla huonossa kunnossa, jos niitä enää löytyy lainkaan. Mikäli aineistoa löytyy niin Latva-Äijö tarjoaa apua niiden digitointiin.
–Tähän mennessä olen digitoinut satoja valokuvia niin negatiiveilta kuin paperikuvista. Samaten kotiäänityksiä ja demokasetteja olen siirtänyt satoja tunteja turvaan pikkuhiljaa käyttökelvottomiksi muuttuvilta kaseteilta sekä kela-, VHS-, Beta- ja DAT-nauhoilta. Käytössäni on studiotason kalustoa melkeinpä minkä tahansa kuva- ja ääniteformaatin siirtoon ja restaurointiin, Latva-Äijö kertoo.
–Ota ihmeessä yhteyttä. Hoidan ilmaiseksi projektiin liittyvän aineiston digitointia.
