ENNEN Netflixiä, äänikirjoja tai somealustoja tarinoita ja elämää kerrottiin musiikin avulla. Joka kylästä löytyi taitaja jos toinenkin, ja soitettu ja laulettu musiikki kuului vahvasti arkeen sekä juhlaan. Ajan kuluessa moni taitaja jäi teoksineen kuitenkin unholaan, sillä musiikkia ei välttämättä nuotinnettu tai muuten tallennettu jälkipolvia varten.
Toisin on kuitenkin Evijärvellä, jossa kansanmusiikillinen perintö on koottu äänitteisiin, nuotteihin sekä erilaisin lehtileikkeisiin. Tästä laajasta materiaalista Satu Lumiaho sekä Tiia Vartio ovat yhdessä Päivi Kultalahden kanssa halunneet nostaa evijärveläistä kansanmusiikkitaituruutta esiin luomalla Väinöntalon museolle näyttelyn “Sata vuotta yhtä soittoa — pelimannimusiikkia Evijärveltä”.
NÄYTTELYN ensiaskeleet otettiin jo ennen koronavuosia. Tuolloin vallitseva tilanne pysäytti kuitenkin suunnitelmat, ja näyttelyn koonti ja sen ympärille suunniteltujen tapahtumien rakentaminen pysähtyi.
Tänä keväänä ajatus näyttelyn toteutuksesta sai kuitenkin uudestaan tuulta purjeisiin. Kuukauden päivät tekijät kävivät läpi suuren määrän evijärveläiseen kansanmusiikkiperinteeseen liittyviä materiaaleja. Näyttelyn henkilöiksi valikoitui lopulta kuusi yksittäistä pelimannia ja heidän musiikillinen polkunsa.
EVIJÄRVEN merkittävä historiallinen kansanmusiikkiperintö yllätti tekijätkin laajuudessaan. Kun muista Järviseudun kunnista on saatettu saada musiikkia talteen tallentajien puuttuessa vain yksittäisiä kappaleita, evijärveläisiltä kansansoittajilta ja -laulajilta niitä on tallennettu 2 001.
–Meillä on täällä tällainen musiikkiaarre ja sitä halutaan tuoda tällä näyttelyllä esiin, toteaa Tiia Vartio.
Tekijät hämmästelevätkin sitä, kuinka evijärveläinen kansanmusiikki on jäänyt muiden alueiden varjoon.
–Musiikkiperintö meillä on aivan Kaustisen veroinen, kertoo Lumiaho.
IIVARI HAUTALA, Eemeli Nurmela, Aleksi Sulkakoski, Kaisu Försti, Aleksi Hautala ja Pauli Koskipuisto ovat vain pieni osa evijärveläisistä pelimannitaitureista, mutta heidän tuotantonsa laajuus tai evijärveläiseen mielenmaisemaan syvästi juurtunut musiikki ovat osasyynä miksi juuri he valikoituivat näyttelyn avainhenkilöiksi.
–Esimerkiksi Iivari Hautala oli aivan käsittämättömän hyvä viulusti, painottaa Lumiaho.
Näyttelyn yksi osa on äänitteiden läsnäolo, sillä näyttelytilassa voi kuunnella pelimannien aitoja tallenteita tai heidän tuotannostaan nauhoitettuja versioita.
–Erkki Alakönni nimenomaan tallensi, äänitti sekä nuotinsi musiikkia, Vartio avaa.
EVIJÄRVELÄISTÄ musiikkikulttuuria on mahdollista käydä nauttimassa Väinöntalolla syyskuun puoleen väliin asti.
Väinöntalo tarjoaa kulttuuria kesään
VANHAN ajan maisemiin ja elämään pääsee kiinni, kun suuntaa matkansa kohti Evijärven Lahdenkylässä sijaitsevaa Väinöntalon museota, joka on kotiseutuneuvos Väinö Tuomaalan kokoama pala historiaa.
Järviseutulaisen talonpojan elämä arjen ja juhlan yhteiselossa kannattelee museon tunnelmaa, jonka 19 rakennukseen sekä noin 19 000 esineen kokoelmaan on kerätty palasia entisajan kädentaidoista, uskomuksista sekä pyynti- ja tapakulttuurista.
Museolla järjestetään erilaisia tapahtumia sekä esityksiä, ja tiloissa palveleva Muorin puoti tarjoaa paikallista käsityötä sekä kirjallisuutta vanhanajan limunaatin ja karamellin sekä kahviherkkujen lisäksi.
SUNNUNTAINA 31.7. Väinöntalolla pidetään perinteiset kesäseurat. Tilaisuus alkaa kello 18.30 kahvilla.
Sunnuntaina 7.8. kello 13 puolestaan on Vieno Maria Mäkelän elämäkerrasta tehty esitys ”Muistojen kori”. Esiintyjät ovat järviseutulaisia, ja musiikista vastaavat Satu Lumiaho ja Tiia Vartio.
Torstaina 25.8. kello 18 on lisäksi tarinailta, ja sunnuntaina 28.8. kello 13 kansallispukujen tuuletuspäivä.
Museo on avoinna 1.6.–31.8. välisenä aikana tiistaista sunnuntaihin kello 11–18 ja 1.9.–15.9. maanantaista perjantaihin kello 9–15.
Noora Tupeli
