KUN kansakouluja Vaasan läänissä alettiin yleisesti rakentaa 1800-luvun puolivälin jälkeen, ei kortesjärveläisten isäntien enemmistö pitänyt sellaista lainkaan tarpeellisena. Oppivat siellä vaan laiskaksi.
Kun Kortesjärven ensimmäinen kirkkoherra Gustav von Essen esitti kuntakokoukselle vuonna 1882 kansakoulun rakentamista, sai se tukea ainoastaan purmojärveläisten taholta. Muut kylät vastustivat. Tuhkasaaren isäntä Jaakko Jaakonpoika Cederholm totesi, että tällaista asiaa ei tarvitse tuoda kuntakokoukselle ainakaan seuraavaan kolmeenkymmeneen vuoteen. Koulun saaminen viivästyikin vastustuksen vuoksi runsaat kymmenen vuotta. Ei auttanut, vaikka itse maaherra yritti isäntiä painostaa.
Vasta vuonna 1893 saatiin kuntakokouksen enemmistö puoltamaan koulun rakentamisesta. Näin sai Kortesjärvi viimeisenä kuntana Vaasan läänissä kansakoulun.
August Miettisen suunnittelema koulurakennus valmistui Rasinmäelle vuonna 1894 ja on sillä paikalla seisonut tähän päivään asti. Koulua jouduttiin pian laajentamaan oppilasmäärän kasvaessa. Vuonna 1921 valmistui laajennusosa ja koulutalo sai nykyisen kauniin ulkoasunsa. Nyt sata vuotta myöhemmin on koulun elo alkuperäisellä paikallaan käynyt ahtaaksi ja muutto on edessä.
KAUHAVAN kaupunki on tehnyt päätöksen vanhan kansakoulurakennuksen siirtämisestä kokonaan pois vanhalta tontilta. Rakennuksen kohtalosta on väännetty kättä siitä lähtien kun se asetettiin käyttökieltoon kymmenisen vuotta sitten sisäilmaongelmien vuoksi. Muutama vuosi sitä ennen koulurakennus oli remontoitu perusteellisesti kirkonkylän 1.–6. luokkien kouluksi, mutta syystä tai toisesta jotain meni pahasti pieleen ja terveysviranomaisten toimesta koulunpito tiloissa kiellettiin. Syksyllä 2013 oppilaat siirtyivät Mannisentien varrella olleeseen rivitaloon, jonne koulua varten oli saneerattu tilapäiset väistötilat.
Ratkaisu oli siis tilapäinen ja nyt oli ratkaistava kirkonkylän oppilaiden koulunkäynnin tulevaisuus pidemmälle. Vanhan koulun remontointi uudelleen koulukäyttöön ei näyttänyt mahdolliselta ja kokonaan uuden koulun saaminen oli utopiaa. Oppilaiden jakaminen Purmojärven, Ylikylän ja yläasteen kouluihin ei sekään käynyt. Kortesjärven ulkopuolelta kyseltiin jopa mahdollisuutta lakkauttaa yläkoulu kokonaan Kortesjärvellä ja kuljettaa nämä oppilaat esimerkiksi Kauhavalle ja ratkaista tilaongelma tätä kautta.
ASIOIDEN selvittämiseksi totesi kaupunginhallitus sivistyslautakunnan esityksestä, että kaupungin kouluverkkoselvitys päivitetään kokonaisuudessaan 31.3.2014 mennessä ja kirkonkylän koulun tilanne jää pöydälle odottamaan selvityksen valmistumiseen saakka.
Selvityksen valmistuttua päädyttiin ratkaisuun, jonka mukaan Kortesjärvellä siirrytään yhtenäiskoulujärjestelmään ja yläkoulun tilat remontoidaan tätä tarkoitusta varten. Samalla Purmojärven ja Ylikylän koulut lakkautetaan.
Näin tehtiin. Yläkoulu remontoitiin perusteellisesti. Samassa yhteydessä koulun pohjoispäätyyn rakennettiin lisätilaa esikoululaisia varten. Tietoisesti tai huolimattomuudesta johtuen lisärakennus tuli paloturvallisuussäädösten vastaisesti liian lähelle vanhaa puukoulua ilman, että uudisrakennuksen pääty olisi rakennettu palomääräysten edellyttämällä tavalla. Ajateltiinko ehkä, että puukoulu puretaan edestä pois, vaikka tiedossa oli, että se ei tule onnistumaan. Kortesjärvi-Seuran taholta oli selvästi annettu ymmärtää, että hankkeet koulun purkamisesta johtaisivat suojeluhakemuksen jättämiseen. Niin tai näin, huolimatta ristiriidasta säädösten suhteen työt valmistuivat ja koulutyö alkoi. Ja puukoulu pysyi paikallaan.
KUTEN hyvin muistamme, koulunpito uudessa yhtenäiskoulussa jäi kovin lyhyeksi. Yhtenäiskoulu aloitti remontoidussa koulussa 1.8.2017. Hyvin pian talossa alkoi ilmetä vakavia sisäilmaongelmia. Lopputuloksena oli terveysviranomaisten toteamus, että talon kunto ei täytä edellytyksiä koulunpidon jatkumiselle. 29.4.2019 pakattiin Kortesjärven oppilaat busseihin ja kuljetettiin väistötiloihin entisen Kauhavan lentosotakoulun rakennuksiin.
Taas alkoi leka heilua ja parisen vuotta käytössä ollut koulu hajotettiin maan tasalle lukuun ottamatta koulun pohjoispäätyyn rakennettua lyhyttä uudisrakennusosaa. Rakennustoimikunta kyllä esitti myös sen purkamista perusteena tämänkin osan mahdollinen saastuminen. Kaupungin talousjohto kuitenkin tyrmäsi ehdotuksen vedoten siihen, että tämä johtaisi kaupungin kirjanpidossa runsaan miljoonan euron alaskirjaamiseen ja se tuottaisi pahoja ongelmia taloudenpidolle seuraavien lähivuosien aikana. Päätös uudispätkän säilyttämisestä syntyi siitä huolimatta, että kaupungin rakennustarkastaja ilmoitti, että ei tule hyväksymään koulun käyttöönottoa paloturvallisuusmääräysten vastaisesti. Uutta koulurakennusta alettiin siis rakentaa selvästi tietoisena olemassa olevasta ongelmasta.
ONGELMALLE alettiin kyllä heti etsiä ratkaisua. Vaihtoehdot olivat vaikeita.
Uuden koulun pohjoispääty voitaisiin korjata määräysten edellyttämällä tavalla. Tämä vaihtoehto osoittautui liian kalliiksi ja samalla se olisi tuonut ongelmia päädyn tilojen valon saantiin.
Tutkittiin koulujen väliin rakennettavan 27 metriä leveän ja 13 metriä korkean palomuurin mahdollisuutta, mutta se todettiin epärealistiseksi.
Puukoulun purkamiseen tähtäävät toimet olisivat johtaneet suojeluhakemuksen jättämiseen ja se taas olisi sementoinut koulun lopullisesti niille sijoilleen.
Lopulta ainoaksi vaihtoehdoksi jäi puukoulun siirtäminen. Tähän tähtääviä erilasisia vaihtoehtoja on selvitetty yhteistyössä kaupungin ja Kortesjärvi-Seuran kanssa. Entisellä tontilla toteutettavat siirrot ovat yksi toisensa jälkeen osoittautuneen toteuttamiskelvottomiksi.
Rakennuksen uuden perustuksen rakentaminen osittain siirrettävän rakennuksen alla osoittautui paitsi teknisesti vaikeaksi, niin myös huomattavasti kalliimmaksi kuin oli oletettu. Rakennuksen siirto entisellä tontilla kokonaan uuteen kohtaan veisi taas esikoululaisille rakennetun leikkipihan kokonaisuudessaan, eikä korvaavaa tilaa ole osoitettavissa.
Kaikkia osapuolia tyydyttäväksi ratkaisuksi jäi koulun siirtäminen entisen kunnantalon läheisyydessä olevalle tyhjälle tontille. Osittain se tulee syömään hiukan olemassa olevaa parkkialuetta, mutta kun se sijoitetaan mahdollisimman lähelle tontin etelärajaa, saadaan tämä haitta minimoitua.
MIKÄ on sitten puukoulun tulevaisuus uudella tontilla?
Kuten tiedämme, on entinen kunnantalomme myös käyttökiellossa talon keskimmäistä kerrosta lukuun ottamatta. Tämäkin vain siksi, että siinä kerroksessa sijaitsee Suomen jääkärimuseo.
Kauhavan kaupunki ei aio ryhtyä rakennuksen kunnostamiseen miltään osin, vaan tulee pyrkimään siitä eroon mahdollisimman nopealla aikataululla. Kaupungilla ei ole tiloille museota lukuun ottamatta mitään käyttöä ja vuotuiset ylläpitokustannukset ovat luokkaa 50 000 euroa.
Suomen jääkärimuseon kohtalo on siis sidoksissa tähän tosiasiaan.
Puukoulun tiloja on katsastettu yhdessä kaupungin johdon ja museoväen kanssa ajatuksena, voitaisiinko rakennukseen remontoida tilat jääkärimuseota varten, kun sellaiset joka tapauksessa on jossain vaiheessa löydyttävä. Museoväen näkemys on, että koulun alakertaan mahtuisivat hyvin kaikki jääkärimuseon tarvitsemat näyttely- ja toimistotilat sekä museokahvio. Tilojen sopivuutta tähän tarkoitukseen puoltaisi sekin, että monet kortesjärveläisistä jääkäreistä ovat aloittaneet koulutiensä käymällä kansakoulunsa tässä rakennuksessa. Myös Kortesjärvi-Seura on ollut mukana ajatuksessa. Koulun yläkertaan voisi rakentaa tilat Kortesjärvi-Seuran luontomuseolle ja myös tarvittavat toimi- ja varastotilat. Hankkeeseen olisi mahdollisuus saada Leader-rahoitusapua. Toteutuessaan olisi kirkonseutu kulttuurihistoriallisesti arvokas ja kaunis miljöö ja varmistaisi Suomen jääkärimuseon säilymisen Kortesjärvellä.
PÄÄTÖKSET siirtämisestä on tehty ja urakoitsijaksi työn toteuttamiseen valittu tällaisiin töihin erikoistunut E Paloniemi Oy. Töihin on ryhdytty viivyttelemättä ja puukoulun siirron tulee olla valmis tulevan syyskuun loppuun mennessä. Tässä yhteydessä puretaan koulun seinistä, lattioista ja välipohjasta kaikki eristeet, niin että mitään mahdollisesti pilaantunutta materiaalia ei jää rakennukseen. Rakennuksen pohjaan valetaan anturat, joiden päälle kootaan vanha lohkokiviperustus.
Itse rakennus siirretään kahdessa osassa. Ensin vanhempi matala osa ja sitten uudempi korkea osa. Viisasta lie sijoittaa tontille tuotu aitta paikoilleen myös samassa yhteydessä.
Seuraavaksi tulisi kaupungin käynnistää suunnittelutyö rakennuksen käyttötarkoituksen muuttamiseksi ja rahoituksen selvittämiseksi. Omalta osaltaan Kortesjärvi-Seura on jo alustavia selvityksiä tehnyt.
Mauri Jokela
