–Strangin ja Spangarin sukuseura perustettiin selvittämään suvun vaiheita, vaalimaan suvun perinteitä ja edistämään yhteenkuuluvaisuuden tunnetta. Sukuseuran perustava kokous pidettiin 1995 Vimpelissä, kertoo sukuseuran puheenjohtaja Irma-Liisa Juuti.
–Sukuseurasta tuli kahden suvun, Strangin ja Spangarin sukuseura, koska nämä olivat Vimpelin ensimmäiset suvut. Jo 1557 maakirjassa Matti Pietarinpoika Strangilla ja Olavi Spangarilla oli yli kaksi hehtaaria peltomaata. Tällaisen metsämaan raivaaminen viljelysmaaksi oli vienyt parin sukupolven ajan. Niinpä Strangin ja Spangarin asukkaita lienee muuttanut Pedersörestä Ähtävänjokea pitkin Lappajärven kautta Vimpelinjoen rantamille jo 1400–1500-lukujen vaihteessa.
Vimpelissä ensimmäiset Strangit asettuivat asumaan joen eteläpuolelle, nykyisen kirkon paikkeille. 1600-luvulla taloja oli jo Strang, Storstrang ja Lillstrang. Spangarit raivasivat peltonsa ja rakensivat asumuksensa joen pohjoispuolelle, ja talo jakaantui ajan mittaan Öster- ja Västerspangariksi (nykyinen Heikkilä).
–Strangin ja Spangarin sukuja on tutkittu hyvin laajasti. Lähes kaikkien Järviseudun (Alajärvi, Evijärvi, Kortesjärvi, Lappajärvi, Lehtimäki, Soini ja Vimpeli) sukujen juurista löytyy näihin sukuihin kuuluvia esivanhempia. Sukulaisia on runsaasti myös Perhonjokilaakson pitäjissä, Kauhavalla, ruotsinkielisellä Pohjanmaan rannikolla ja ympäri maailman.
SUKUSEURAN ensimmäinen iso sukukokous pidettiin kesällä 1998 Vimpelissä, ja sen jälkeen juhlat on järjestetty kolmen vuoden välein Lappajärvellä, Perhossa, Alajärvellä, Vimpelissä kahdesti, Vetelissä ja Pietarsaaressa.
–Mukana on aina ollut hyvin runsaasti osallistujia: 1998 yli 500, Pietarsaaren juhlassa toista sataa, muissa siltä väliltä. Juhlapäivinä on juhlan ja kokouksen lisäksi ollut erilaisia tapahtumia, kiertoajeluita, näyttelyitä ynnä muuta.
–Perho on pitäjä, jossa hyvin monissa suvuissa löytyy juuria sukuihimme, tunnetuimpia ovat ”Perhon Spangarit”. Sukujuhlia ei kuitenkaan järjestetä vain perholaisille, vaan jokainen, jolla on yhteyksiä Strangeihin ja/tai Spangareihin, on tervetullut juhlimaan ja tapaamaan sukulaisia.
PERJANTAINA 8. heinäkuuta, juhlien aattopäivänä, on jo mahdollisuus tulla kello 15 alkaen Perhon kirjastoon (Koulutie 4) tutustumaan valokuvanäyttelyyn, selvittelemään sukulaisuuksia sukukammarissa 15-18, saamaan infoa juhlista ja tapaamaan sukulaisia, tutustua Perhoon ja tapahtumiin siellä. Kello 17 dosentti, vanhojen karttojen ekspertti Heikki Rantatupa esittelee mielenkiintoisia Perhon vanhoja karttoja. Kello 18 hautausmaalla on opastettu kierros sukulaisten haudoilla, ja kello 19 kirkossa Bachin urkumusiikkia otsikolla ”Oltermannin (I-L Juuti) iltasoitto”.
Lauantaina 9. heinäkuuta juhlapäivä aloitetaan perinteisesti kello 10 hartaushetkellä ja Perhon kirkon ja seurakunnan esittelyllä kirkossa (Sahintie 3). Tilaisuuden jälkeen on kukkien lasku sankarihaudalle. Kirkosta siirrytään Koulukeskukseen (Jyväskyläntie 12), jossa on ruokailu alkaen kello 11. Osallistumismaksu, joka sisältää ruuan ja päätöskahvin, on 20,- aikuisilta ja 10,- lapsilta. Sukujuhla alkaa kello 13 koulukeskuksessa. Juhlan ohjelman pääosin perholaisten esityksiä musiikkia sanoin ja sävelin. Amerikasta tulee juhlille Spangerin veljekset Steve ja Charles, jotka kertovat jotain Vimpelistä Amerikkaan muuttaneen vaarinsa perheen vaiheista siellä ja matkasta Venäjälle ja takaisin 1930-luvun alussa.
–Taitaa juhlassa olla myös tietoa Suomen sodan (1808–1809) tapahtumista Perhossa. Myös saadaan pohdintaa siitä, keitä me Strangit ja Spangarit oikein olemme. Juhlien aikana on saatavissa sukukirjat ”Het sitte sukulaisia 4” ja ”Het sitte Strangista Löijaan”.
Virallinen sukukokous jäsenille pidetään juhlan ja päätöskahvin jälkeen noin kello 15.
–Sukujuhlilla voi aistia sen merkillisen tunnelman, jonka synnyttää tietoisuus siitä, että meissä kaikissa mukana olevissa on ainakin hiven jotain yhteistä perintöä. Se kannattaa tulla kokemaan!
–Sukujuhlille on tervetullut jokainen, jolla on yhteyksiä tai juuria näissä suvuissa, niin kuin useimmilla järviseutulaisilla on, tai joka on kiinnostunut Strangin ja Spangarin suvuista. Kenenkään ei tarvitse todistaa sukuun kuulumisesta, saati jäsenyydestä, muuten kuin virallisessa sukukokouksessa, kertoo Juuti.
–Juhlien aikana on mahdollisuus tehdä tuttavuutta eri puolilta Suomea ja maailmaa tulleiden sukulaisten kanssa, ja saattaahan siellä tulla vastaan vaikka naapuri, jonka emme ole tienneetkään olevan etäserkku. Kannattaa tulla mukaan! Ilmoittautuminen juhlaan ei ole välttämätön.
