Kun käsivälitteiset puhelimet olivat jäämässä vanhanaikaisiksi, puhelinliikenne automatisoitiin. Kun matkapuhelimet syrjäyttivät lankapuhelimet, siirrettiin painopiste nopeasti toiminta-alueen ja yhteistyön laajentamiseen sekä toiminnan monipuolistamiseen, kirjoittaa Toivo Kivipelto juuri valmistuneessa Alajärven Puhelinosuuskunnan 100-vuotishistoriikissa ”Kummallinen rustinki”.
–Liiketoiminta on muuttunut valtavasti siitä, kun tulin Japolle vuonna 2000 – silloin tulot tulivat lankapuhelimista, toteaa toimitusjohtaja Toni Harjula.
Eräs merkittävä aikakausi tuli päätökseensä, kun osuuskunnan hallitus teki viime vuonna ratkaisun lakata tarjoamasta lankapuhelinpalvelua.
–Sitä tarjottiin 99 vuotta.
–Pienenä ja ketteränä yrityksenä JAPO on aina kulkenut trendien etupuolella, kertoo JAPO:n viestinnästä vastaava Maria Yli-Sikkilä.
Ajan hermolla pysyminen on ollut edellytys myös sille, että JAPO on yksi viidestä vielä toimivasta yksityisestä puhelinosuuskunnasta – vuonna 1962 niitä oli noin 100.
Osuuskunnan tehtävä on ollut mahdollistaa tiedonsiirtoa. Visionäärejä ja edelläkävijöitä on löytynyt niin yrityksen johtoon, hallitukseen kuin kehitykseen ja suunnitteluunkin.
–Olin lukiolainen, kun 1990-luvulla Järvi-Pohjanmaan aluetietoverkko mahdollisti nettiyhteyden muun muassa koulukeskukseen ja Kurejoen maatalousoppilaitokseen, siinäkin oltiin kärkijoukoissa ja 2000 asennettiin ensimmäiset laajakaistayhteydet kiinteällä kuukausimaksulla, Harjula muistelee.
Posti- ja lennätinlaitoksen pääjohtaja Oiva Saloila totesi vieraillessaan Alajärvellä 1955, että hyvät puhelinyhteydet ovat eräs tärkeimmistä edellytyksistä teollisuuden saamiseksi paikkakunnalle.
–Alajärven Puhelinosuuskunnan toiminta on ollut esimerkillistä.
–Puhelinyhtiö on ollut merkittävä mahdollistaja menneinä vuosikymmeninä alueen yrityksille, luonut kasvua ja työpaikkoja. Nyt mahdollistamme valokuituliittymillä elämää maaseudulla, muun muassa etätyötä ja työn tekoa ylipäätään, Harjula pohtii.
Ensimmäisenä valokuitua asennettiin kylille Luoma-ahon ja Menkijärven suuntaan 2009. Lappajärven Itäkylä oli seuraava isompi kohde. Pienempiä verkonrakennusurakoita on ollut vuosittain eri puolella Järviseutua.
–Nettiasiat ovatkin nykyään täällä niin hyvin, että sitä pitää aivan itsestäänselvyytenä muuallakin – todellisuus näyttäytyy siinä vaiheessa, kun on muualla ja nettiyhteyden kanssa joutuu säätämään, jatkaa Yli-Sikkilä.
–Nykytilan eteen on kyllä jouduttu alusta asti taistelemaan ja tekemään töitä, Harjula toteaa.
JAPOLLA on noin viiden miljoonan liikevaihto. Se työllistää noin 30 henkilöä koko konsernissaan, johon kuuluvat myös Japo Palvelut Oy sekä Euronics-myymälä. Sillä on toimipiste myös Töysässä. Osaamista on paitsi nettiyhteyksistä, myös ohjelmistoista ja laitteista.
–Meillä on omat asentajat ja hitsaajat, joten korjaus ja huolto tulevat omasta talosta.
ALAJÄRVEN puhelinosuuskunta ei ole vain Alajärven toimija. Kuntarajat on ylitetty läpi vuosikymmenten ja yhteistyötä tehty moneen suuntaan.
–Suurimmalla osalla Vimpelissä ja Lappajärvellä on JAPOn netti. Nyt rakennetaan valokuitua Lapua ja Kauhavan suuntaan, missä on paljon etätyötä tekeviä ja monilla netti mobiilin varassa. Verkon rakennus aloitetaan kesän aikana Lapualla Haapakoskella, Tiistenjoella, Lakaluomalla ja Ylikylässä sekä Kauhajärvellä. Kauhavalle mennään syksymmällä, kohteena Ruotsala, Huhmarkoski, Lummukka ja Pelkkikangas. Alahärmään, Ylihärmään ja Kortesjärvelle on myyty noin 300 liittymää, ensi vuonna lähdetään kanta-Kauhavalta eteenpäin, jos hallitus tekee investointipäätöksen. Kun nämä tämänhetkiset varaukset on tehty, on valokuituliittymiä noin 3 000.
JAPON juhlissa asiakkaat ovat keskiössä. Siksi yhtiössä ei suunnitella juhlagaalaa, vaan kansanjuhlaa ja tempauksia, joihin kaikki asiakkaat voivat osallistua. Seuraavan 100 vuoden tavoitteena on laajentua ja kasvaa, mutta olla yhä paikallinen toimija ja mahdollistaja.
–Osuuskuntana käytämme varat asiakkaidemme tietoliikennepalveluiden kehittämiseen.
