Rakennustyömailla hän oli kymmenen kirkon osalta ja tapuleissa tuon kahdeksan verran. Aikajänne, jolloin Matti Honka toimi kirkonrakentajana, oli 26 vuotta. Tapulityömaa Pedersöressä 1777 oli Hongan viimeinen, hän kuoli sen aikana 64 vuoden ikäisenä.
Perimätieto ei kerro, miksi Matti Hongasta tuli kirkonrakentaja, mutta se tiedetään, että Matin Hongan setä oli kuuluisa laivanrakentaja – lieneekö taidot ja opit periytyneet sedältä. Vuonna 1751 38-vuotias Honka kuitenkin sai tehtäväkseen rakentaa Alaveteliin kirkon. Alavetelistä tuli seuraavana vuonna Kokkolan kappeliseurakunta. Alavetelin kirkko oli alun perin Hongan salvoma ristikirkko, jossa oli 90-asteiset sisänurkat ja monikulmaiset ristivarret. Alavetelin kirkon rakennetta on kuitenkin muutettu myöhemmin 1817 Henrik Kuorikosken toimesta.
Meitä järviseutulaisia lähimpänä on tietysti Lappajärven kirkko, joka on Matti Hongan suunnittelema ja rakentama. Muita lähellä olevia ”Hongan” kirkkoja ovat Teerijärven kirkko, Ähtävän kirkko (Magdalena Sofian kirkko) ja Alavetelin kirkko. Kaikissa Hongan kirkoissa näkyy viisteiden lisäksi tunnusmerkkinä jyrkät katot.
Lappajärven kirkko on tyypiltään ristikirkko jyrkkine kattoineen. Ristikirkon tyypin Pohjanmaalle toi rakennusmestari Thomas Mullijin, Tukholmasta saadun mallin mukaisesti. Voidaan sanoa Matti Hongan olleen ensimmäinen kansanmestari, joka tyylissä näkyivät esteettisesti kauniit viistotut ristivarret. Matti Honkaa avusti kirkkotyömailla useasti hänen isoveljensä Johan Honka, joka viljeli muuten Kaarelassa sijaitsevaa kotitaloaan. On kerrottu, että Matti Honka oli yleensä rakennustöissään säntillinen ja hyvin nopea. Närpiön vuodelta 1757 olevan kellotapulin seinässä on teksti: ”Är bygd 1757 på 36 dagar af M.H., från G.C.” Rakennettu 1757, 36 päivässä, Matti Honka Vanhasta Kaarlepyystä.
HONGAN Lappajärvelle rakentama kirkko on pitäjän toinen kirkko. Lappajärven ensimmäinen kirkko oli vuonna 1637 valmistunut suorakaiteen muotoinen puukirkko, joka sijaitsi kirkkonimessä nykyisen kirkon paikalla. Asianlaita varmistui 1904, nykyisen kirkon remontin yhteydessä. Lattian alta löytyi runsaasti sinne haudattujen luita vanhan kirkon ajoilta. Nykyisen kirkon aikana ei tiettävästi vainajia enää ole haudattu kirkon lattian alle. Vanha kirkko oli kooltaan varsin vaatimaton, vain 18 metriä pitkä ja leveydeltään reilu 10 metriä. Alun perin kirkon paikaksi oli suunniteltu Vimpelin Hirsinimeä sen keskeisen sijainnin vuoksi, mutta paikaksi valikoitui lopulta sen nykyinen paikka.
Vanhan kirkon ränsistyminen johti siihen, että vuonna 1755 rakennusmestari Antti Hakola kävi tarkastamassa kirkkorakennuksen kunnon tilaa. Samana vuonna jo lokakuussa laadittiin maaherra Gustav Abraham Piperille anomus uuden kirkon rakentamiseksi. Lappajärven seurakunnalla oli jo valmiina pohjapiirustus ja ehdotelma rakennusaineista. Suunnitelman mukaisesti kirkon tuli oleman kivikirkko. Myöhemmässä vaiheessa rakennusmateriaalien valinnasta lappajärveläisten keskuudessa syntyi erimielisyyksiä ja uusi kirje lähti kohti Tukholmaa hänen kuninkaalliselle majesteetillensa. Kirjeessä lappajärveläiset mainitsevat kivirakennuksen edut, mutta toteavat olevansa heikoissa varoissa ja että kivien saatavuus paikkakunnalla on heikko. Kivet olisi pitänyt tuoda 15–20 kilometrin päästä. Asiaan palattiin uudestaan 1765 lautamies Kärnän toimesta maaherran puheilla kirkon tilaa koskevassa asiassa.
Kirkko tarkastettiin uudestaan vuonna 1763 Matti Hongan toimesta. Hänellä oli apunaan lautamies Giers. Uuden kirkon rakennukseen päästiin Matti Hongan johdolla varsin pian ja rakennustyömaan loppuvaiheissa apuna oli Hongan isoveli Juhani Honka. Matti Honka sai Lappajärven kirkon rakennustyömaasta palkakseen vuonna 1765 283,23 taaleria, Johan Hongan palkkio oli puolestaan 224,6 taaleria. Yksi taaleri jakaantui 48 killinkiin ja killinki puolestaan 12 runstykkiin.
Tuolloinen ruotsalainen rahajärjestelmä on kaiken kaikkiaan käsittämätön nykyihmiselle. Yksi taaleri vastasi tuolloin 25,7 grammaa hopeaa. Näin ollen Matti Hongan palkkio oli noin 7,3 kiloa hopeaa ja veljensä 5,8 kiloa. Nykyrahassa 6 800 euroa ja 5 400 euroa, näillä hopean hinnoilla, mene ja tiedä. Kirkon rakennustyömaa nieli kuitenkin tilallisilta koko joukon rakennusmateriaaleja. Materiaalimäärät oli määritelty manttaaleittain. Vanhasta luettelosta näkyy hyvin, kuinka uuden kirkon rakennukseen ottivat osaa vain Lappajärven ja Vimpelin talot. Alajärven ja Evijärven kappelikirkkojen rakennustyömaa sattui juuri samaan ajankohtaan.
Uuteen kirkkoon saarnastuolin valmisti alaveteliläinen Johan Backman 1765. Hinta oli tuolloin maalaamattomana 218 taaleria. (vrt. summaa Hongan palkkioon [sic!]) Perimätiedon mukaan saarnastuoli on valmistettu Ikaalisissa. Vanha legenda siitä, että saarnastuoli olisi itsensä kuningas Kustaa III lahjoittama, on satua.
UUSI kirkko vihittiin käyttöönsä 23.2.1766. Uuteen kirkkoon komea, 24-kynttiläinen kruunu oli hankittu keräyksellä, jonka kappalainen Iisak Lagus oli pannut vireille. Kruunussa on kirjoitus: ”Tämä kruunu on lahjoitettu Lappajärven seurakunnan nuorilda miehildä v. 1772”. Toinen, pienempi vuonna 1779 lahjoitettu samankaltainen kruunu sisältää tekstin: ”Lahjoitettu Lappajärven seurakunnan tyttärildä v. 1779”.
Kirkossa olleet, vuonna 1798 rakennetut kaksi lehteriä ovat nyttemmin purettu pois. Matti Hongan rakentamaa Lappajärven kirkkoa on remontoitu vuosina 1904, 1965, 1987 ja 2014–2015. Nykyisin palkeissa on näkösällä 1936 maalatut tekstit. Alkuperäiset tekstit maalattiin piiloon 1965 remontin yhteydessä ja palautettiin takaisin 1996.
MUUTAMA sananen vielä kirkonrakentaja Matti Hongasta ja muista aikalaisista. Matti Hongan veli Johan Honka oli mukana veljensä rakennustyömailla. Samalla Honka tutustui myös Thomas Rijfiin, joka oli taitava muurari. Hongan ja Rijfin lisäksi mukana oli lappajärveläissyntyinen muurari Olander, David Mattsson Ollila. Olander oli muuttanut Lappajärveltä aikoinaan Uuteenkaarlepyyhyn 1751 aviotarkoituksissa. Pienet olivat piirit ammattimiesten keskuudessa jo tuolloin. Thomas Rijfin poika oli kirkonrakentaja niin ikään; Jacob Rijf, mies, joka rakensi Vimpelin pyöreän kirkon ja Lehtimäen kirkon, joka on ristikirkko.
Mitä tuleekaan Matti Hongan kirkkoihin ja niiden rakenteisiin, räytyy ihailla sitä ajatonta tyyliä, jota hän on osoittanut rakenteissaan. Matti Honka uudisti rakennuksineen ja rakenteineen pohjalaista kirkkoarkkitehtuuria. Hänellä oli laaja puurakenteiden käsittelytaito ja silmää nähdä rakenteiden sopusointuisuus.
KUN lähestyt Matti Hongan suunnittelemaa Lappajärven kirkkoa, käännä katseesi ylös kohti jyrkkää kattorakennetta. Tutki ristivarsien viisteitä sekä huipulla ristivarsien yhtymäkohdan kahdeksankulmaista kattoratsastajaa. Lappajärven kirkko on Matti Honkaa parhaimmillaan, lähes originaali. Vain pyöreäkaariset ikkunat on muutettu suoriksi vuoden 1904 remontin aikana. Honka rakensi myös tapulin, jota Kuorikoski uudisti vuonna 1840-luvulla. Tapuli ansaitsee oman juttunsa tuonnempana.
Mitä Lappajärven kirkon alttariin tulee; se ei sijaitse idässä, vaan itäisen ja eteläisen ristivarren yhtymäkohdassa. Se mahdollistaa näkyvyyden joka puolella kirkkoa ristivarsien perukoissakin. Kirkkoherra Nyström oli ilmoittanut kirkon kokouksessa 7.4.1913, että alttaritaulu saadaan lahjoituksena ja taitelija on jo käynyt katsastamassa tulevan taulun sijoituspaikan. Alttaritaulun ”Jeesuksen hautaus” on maalannut arkkitehti Adolf Ilmari Launis vuonna 1915, taulun lahjoitti seurakunnalle Isak Fellmann. Nils Isak Fellmann oli syntynyt Lappajärvellä 1841 ja oli kirkkoherra Jacob Fellmannin poika.
