Merkittävin syy tähän oli verotulojen ennakolta suurempi kasvu sekä kunnan saama harkinnanvarainen valtionosuuden korotus.
–Takana on useiden vuosien tasapainottamistyö, muistutti kunnanjohtaja Sam Leijonanmieli.
–On pyritty vaikuttamaan niihin asioihin, mihin pystytään vaikuttamaan: poistosuunnitelmaan, salkunhoitosuunnitelmaan ja oltu hereillä harkinnanvaraisten valtionosuuden lobbaamisessa. Minkäänlaisiin suurempiin fanfaareihin ei kuitenkaan ole syytä, vaan perusteltu talouskuri tulee edelleenkin jatkua. Rahankäytön tulee olla perusteellista ja vastuullista. Tavoitteena on 4–5 miljoonan euron puskuri.
–Ilman harkinnanvaraisia valtionosuuksien korotuksia alijämää ei oltaisi saatu katettua, muistutti talous- ja hallintojohtaja Seija Kinnunen esitellessään tilinpäätöstä.
–Kaksi kriisikunnan kriteeriä täyttyy yhä: tuloveroprosentti ja suhteellinen velkaantuneisuus.
Atro Anttila (kd.) huomautti, että kiinteistöveron taso on pidettävä sellaisena, ettei se nouse kohtuuttomasti pienituloisia ajatellen muidenkin kulujen kasvaessa. Pasi Sova (Haloo) oli huolissaan käyttötalousmenojen noususta.
–Kunnan omistama kiinteistökanta ei vastaa tarkoitustaan, joka vuosi laitetaan toistasataatuhatta tyhjillään olevien kiinteistöjen lämmittämiseen. Ensi vuoden aikana on tehtävä radikaaleja ratkaisuja, vaikka ne tekisivätkin kipeää.
–Käsittelyyn on tulossa energiamuotojen uudistuksia kunnan kiinteistöissä, lämmitysmuotojen vaihtamiseen on tarjolla avustuksia, kertoi kunnanjohtaja.
VAIKKA välillä ollaan vähän väkitukkosta porukkaa itse kukin, voidaan myös vetää samasta köydestä samaan suuntaan, totesi kunnanjohtaja viitaten iltakoulussa 30. toukokuuta tehtyyn linjaukseen, että Aapiskujan koulun väistötilat toteutetaan sittenkin Rantakylälle. Valtuusto myönsi 500 000 euron lisämäärärahan Rantakylän koululle hankittavaa lisärakennusta varten.
0.–3.-luokkalaisten opetus alkaa Aapiskujan koulun tiloissa 9. elokuuta. Rantakylän tilojen saneeraus valmistuu elokuun aikana. Moduulirakennuksen valmistuttua Aapiskujalta siirrytään Rantakylälle. Neljäs luokka jatkaa yhteiskoululla. Moduulirakennus suunnitellaan opetustiloiksi ja myöhemmin ne voidaan muuntaa asunnoiksi.
6. kesäkuuta teknisenä johtajana aloittanut Jarno Pulkkinen totesi, että alustavien kyselyiden perusteella raha riittää ja hanke on aikataulullisesti toteutettavissa.
–Toivon, että uusi tekninen johtaja saa valtuustolta täyden tuen tähän haastavaan tehtävään, sanoi kunnanjohtaja.
VALTUUSTO hyväksyi Järviseudun yhteisen koulutuksen järjestämismallin valmistelun aloittamisen. KOPA- ja Sueviitti-hankkeiden nimellä tunnetut selvitykset ovat edenneet siihen pisteeseen, että JAMI jatkaisi omana yksikkönään, mutta hallinnollista keskittämistä voitaisiin tehdä esiopetuksesta lukioon: henkilöstön joustava käyttö ja hallinnon kustannukset olisivat merkittäviä etuja.
–Kyseeseen voisi tulla tilaaja-tuottaja- tai yhteislautakuntamalli, joista itse olen ensimmäisen vaihtoehdon kannalla. Valmistelun tuotoksia alkaa tulla käsiteltäväksi ja sitten otamme kantaa siihen, mihin haluamme sitoutua, Leijonanmieli selvensi.
VALTUUSTO myönsi yhteensä enintään 500 000 euron määräisen Vimpelin kunnan omavelkaisen takauksen Järvis-Energia Oy:n Alajärven Osuuspankilta nostettavaan 1 500 000 euron suuruiseen lainaan siten, että Vimpelin kunnan vastuu on aina enintään 1/3 kyseisen lainan jäljellä olevasta pääomasta ja siihen liittyvistä kuluista ja koroista. Vastavakuutena on yrityskiinnitys. Päätös on voimassa, mikäli Alajärven kaupunki ja Lappajärven kunta tekevät samansisältöiset päätökset.
Tero Lassila (Haloo) kysyi Geoparkin kohtalosta, koska Ähtäri päätti luopua hankkeesta.
–Kuntarahoituspohjainen malli on tullut tiensä päähän ja nyt mietitään yhdistys- ja yrityspohjaista mallia. Selvitetään, mikä on Unescon Geoparkin tulevaisuus, vai onko sillä tulevaisuutta meidän alueella, kertoi Leijonanmieli.
Vimpelin Kirkonkylän Kyläyhdistys ry:lle myönnettiin 100 000 euron laina Vimpelin tekojää -hankkeen toteuttamista varten väliaikaisrahoituksena. Itänurkantiekunnalle/Rantatalontien tieosan yksityistielle myönnettiin 21 000 euron koroton laina tien korjaushankkeen loppuun saattamiseen.
