• Marko Isolehto on soittanut bändeissä yläkouluajoista saakka. Nyt ympärille on löytynyt musiikillinen yhteisö, jonka voimin järjestetään tapahtumia ja esiinnytään paikkakunnalla pidettävissä tilaisuuksissa.
  • Fagerkullan pappila on vuodelta 1898.
  • Isolehto on sisustanut vanhaa taloa ajan henkeä mukaillen.
  • Talon yläkertaan on rakentunut klubitila ja treenikämppä.
  • Vanhassa renkituvassa on Isolehdon puusepänverstas.
  • Piharakennukseen sijoittuu ehkä pähein festarivessa ikinä.
  • Pappilan puretun navetan sijoille on rakennettu Fagerkullafestin lava.

Pappilan hankkiminen johti uuteen ammattiin ja musiikillisen yhteisön rakentumiseen

Kokkolassa asunut Marko Isolehto löysi uuden kodin Fagerkullan pappilasta monien yllättävien vaiheiden jälkeen. Rokkaava haudankaivaja nauttii musiikillisesta yhteisöstä, joka on löytynyt isän sukujuurilta. Heinäkuussa neljättä kertaa järjestettävä Fagerkullafest on pitkäaikaisten unelmien täyttymys.

LEHTIMÄEN vanha pappila on paikkakuntalaisille rakas ja tärkeä paikka. Viimeinen pappi on muuttanut sieltä Lehtimäen seurakunnan liittyessä Alajärven seurakuntaan 2004, mutta talolla ja paikalla on pitkä historia osana paikkakunnan elämää. Nykyinen pappilan päärakennus on vuodelta 1898, mutta siinä on hyödynnetty ensimmäisen pappilan rakennusmateriaaleja. Vanhasta pappilasta ei ole juuri säilynyt tietoa, kertoo talon isäntä Marko Isolehto.

Hän on asunut pappilaa vuodesta 2013. Pappilan ovet ovat auenneet sen jälkeen paikkakuntalaisille muun muassa musiikkikahvilan, kesäillan kirkon ja 2018 käynnistyneen Fagerkullafest-tapahtuman tiimoilta.

–Vanhassa renkituvassa on pidetty musiikkikahvilaa ja festikahvilaa, talon yläkertaan on rakentunut bändikämppä ja klubitila, jonne alueen muusikoita kokoontuu harjoittelemaan. Meininki on vähän kuin kolhoosissa, festitiimiläiset tulevat tänne kuin kotiinsa. Olen myös vuokrannut taloa juhlatilaksi tutuille. Uskon, että kyläläiset ovat iloisia siitä, että tänne voi tulla käymään ja katselemaan eri tapahtumien yhteydessä.

ISOLEHDON tie vanhan pappilan omistajaksi on seurausta pitkällisestä tapahtumaketjusta.

–Isäni kotitalo on täällä Lehtimäellä, joten olen täällä käynyt elämäni varrella usein, mutta täällä pappilassa en ollut ennen käynyt.

Isolehto asui vielä 10 vuotta sitten Kokkolassa ja oli tehdastyössä. Mitä tapahtui?

–Se tuli vain ykskaks. Olin kirpputorilla käymässä ja siellä puheltiin, että kyllä maalla on mukavaa. Kuulin, että Lehtimäen vanha pappila on myynnissä ja kiinnostuin. Olihan se hullun rohkea teko, ostaa iso purkukuntoinen talo. Kun tulin tänne, oli selvää, että oli jo korkea aika tehdä jotakin, että talo olisi tässä myös tulevaisuudessa. Osin se oli hyvässä kunnossa, mutta kattoremontti ja lämmityksen vaihto olivat akuutteja asioita.

Kaupat tehtiin, katto uusittiin ja öljylämmitys vaihdettiin maalämpöön.

–Muuten on selvitty pelkällä pintaremontilla. Onneksi talo on säilytetty melko alkuperäisessä kunnossa eikä sitä ole remonteilla pilattu.

Isolehto on tehnyt muutostöitä talon henkeä kunnioittaen.

–Otimme hirsiseinää paljaaksi ja sieltä löytyi kirkkoherran kirjoittama teksti 1930-luvulla tehdyistä muutostöistä. Se jätettiin näkyviin.

Myös sisustus on taloon sopiva, ajan mukaisia huonekaluja on hankittu huutokaupoista ja vanhan tavaran liikkeistä.

–Osa näistä oli minulla jo ennen tänne muuttoa.

–Onhan tämä hieno paikka. Joskus miettii, mitä kaikkea tämä talo on nähnyt. Viihdyn täällä niin hyvin, että alan mökkiintymään, Isolehto naurahtaa.

Vapaa-ajalla hän harrastaa musiikkia, mutta myös renkituvassa olevassa puusepänverstaassa tulee vietettyä aikaa. Siellä on kätevä entisöidä ja kunnostaa kalusteita, mutta myös kehitellä kaikkea uutta.

OSA tarinaa on Isolehdon virkavapaa ja sen aikana tapahtunut uskoontulo jo Kokkolan aikana. Talon myötä kaikki kuviot menivät uusiksi.

–Aloin Lehtimäelle opiskeltuani opiskella suntioksi, vaikken ollut sellaista alaa koskaan kuvitellut. Opintojen jälkeen olin kolmisen vuotta työssä paikallisella maatilalla. Sitten minulle soitettiin Alajärven seurakunnasta ja kysyttiin hautausmaan työnjohtajaksi eli haudankaivajaksi. Olin työharjoittelussa päässyt tutustumaan sekä Alajärven että Lehtimäen seurakuntiin, joten siksi tiesivät kysyä minua.

Aluksi Isolehto asui talossa perheensä kanssa. He pitivät jonkin aikaa Fagerkulla bed & breakfastia, mutta avioeron jälkeen toiminta loppui.

Ammattimuusikkona aikoinaan toiminut Isolehto soitteli pitkään itsekseen, mutta alkoi kaivata soittokavereita. Rock-musiikki sai rinnalleen gospelia ja omaakin tuotantoa syntyy.

–Sitten tutustuin paikallisiin muusikonalkuihin ja aloimme soitella yhdessä. Pikkuhiljaa kuviot laajentuivat. Oli luontevaa pitää treenejä täällä. Eri kokonpanot vaihtelevat sujuvasti ja innokkaita laulajia löytyy eri kuvioihin, viimeksi olemme esiintyneet Lehtimäen kirkon 222-vuotisjuhlassa. Koen, että on ilo ja palkitsevaa koutsata nuoria soittajia ja jakaa eteenpäin tietoa, jota on vuosien varrella kerääntynyt.

KIERRELLESSÄÄN pihapiiriä Isolehto huomasi, että piha viettää sopivasti entisen navetan raunioille, aivan kuin amfiteatterissa. Rauniot löytyivät villiintyneen pihan perältä. Navetan kiviä hyödynnettiin aikoinaan kirkon ruumiidensäilytyspaikan rakentamisessa ja loput jätettiin lojumaan paikoilleen.

–Mietin, että siinä olisi hyvä paikka esiintymislavalle. Minulla on aina kiinnostanut järjestää jotain musiikkitapahtumaa. Järjestelin kiviä kaivurin avulla ja lava valmistui paikalle viime kesänä.

Fagerkullafest toteutui ensimmäisen kerran 2018, nyt lehtimäkeläis-alajärveläisen yhdistyksen voimin järjestetty tapahtuma toteutetaan neljättä kertaa 6. heinäkuuta, Ränkiviikon aikana.

–Järjestelyissä on monenlaista tekemistä, jokaiselle on löytynyt omaa mielenkiintoa ja osaamista vastaavaa puuhaa. Yhdessä on mukava toimia.

Gospelpainotteinen tapahtuma keräsi viime vuonna parisataa kävijää, joista osa tuli Helsingistä saakka. Isolehdon mukaan tapahtuma on suunnattu kaikille etsijöille ikään ja musiikkimakuun katsomatta.

Tänä vuonna house band esiintyy paikallisten solistien kanssa, vierailevina esiintyjinä ovat Ilta sekä Jukka ja Tove Leppilampi.

–Tänä vuonna haluamme antaa näille meidän nuorille laulajille enemmän esiintymisaikaa. Toivottavasti myös kyläläiset löytävät tänne nauttimaan korkeatasoisesta kattauksesta. Pyrimme satsaamaan musiikkiin ja äänentoistoon.

Jaa juttu: