Evijärven välijoen loppupäässä olevalla Uittomieskämpällä rakennetaan perinneaitaa tontin reunalle. Eikä mitä tahansa aitaa vaan puuhataan kämpän tyylin ja ulkoasuun sopivaa vitsasaitaa, jota myös riuku- tai pisteaidaksi sanotaan. Vitsasaita on ollut katoavaa kansanperinnettä aitalankojen tulon myötä. Mutta nämä miehet elvyttävät tätä(kin) perinnettä nykyihmisten tiettäväksi.
Ennen vanhaan ihmiset pystyttivät aitoja tiluksilleen suojaksi koti- ja villieläimiltä, vasta myöhemmin eläimille alettiin aitaamaan erillisiä oleskelualueita.
Vitsasaidan tekemisessä on paljon näpertelyä ja puutavaraakin kuluu kosolti, ettei riukujen väli jää liian isoksi. Uittomieskämpällä aidan parissa värkkäsivät Reijo Saari ja Ilmari Sulkakoski, Evijärvi-Seurasta, juttua riitti.
–Joo Reijon kanssa tehään muutama kymmenen metriä vitasaitaa, tähän tontin reunalla. Aiemmin, kun kelit olivat kylmemmät, ei homma onnistunut vitasten katkeamisen takia. Käy vielä jokirannassakin, Heikki (Valijoki) tonkii siellä maata kaivinkoneella, Sulkakoski huikkaa.
Vitsasaita valmistetaan perinteisesti kuusesta, joka kestää kotimaisista puuaineksista pisimpään, jopa 30 vuotta. Kuusen näreistä tehdyt tukipuiden päät hiiletettiin, ennen niiden lyömistä maahan. Hiiletys suojaa puuainesta laholta. Tämän aidan tekemisessä Sulkakoski ja Saari käyttivät hautatervaa.
Vitsakset, joilla aita oli solmittu kasaan, on kiskottu latvasta käsin tuoreista kuusenäreistä. Vitsaksen vääntämisestä ja vääntösuunnasta väännettiin juttua työn lomassa. Kuvista selviää aidan rakenne ja siitä, kuinka ennen aikaan käytettiin kekseliäisyyttä ja vaivaa elinolosuhteiden parantamiseksi.
–Uittomieskämpällä tapahtuu ja meillä on täällä aina jotain meneillään, vieraitakin tulevan kesän on tulossa läheltä ja kaukaa, Heikki Valijoki huikkaa kaivinkoneensa hytistä.
Hienot ovat puitteet Evijärvi Seuran kämpällä Evijärven Välijokisuussa.
