Heimo Nurkkala sai ajatuksen leirintäalueen perustamisesta, kun Nykälänniemessä pitkään toiminut leirintäalue jäi rakennettavan kylpylähotellin tielle ja toiminta siellä loppui. Nurkkalan rannasta näkyy Kivitippuun, eikä matka soutaenkaan kauan kestä.
–Ajattelin aluksi mökkimajoitustoimintaa, mutta suuret investoinnit arveluttivat. Sitten välähti, että karavaanarialue sopisi tähän tasaiselle peltoalueelle hyvin ja vaunualue olisi helppo rakentaa. Aloitin työt keväällä 1991 raivaamalla rantaa ja siivoamalla pajukoita. Kaivinkoneella rantapenkere muotoiltiin uuteen uskoon. Ensimmäiset majoittujat otettiin vastaan kesällä 1992, vaikka alue ei aivan valmis vielä ollutkaan.
Lama-ajassa ja nykyisessä korona-ajassa on yhtäläisyyksiä siinä mielessä, että molemmissa kotimaanmatkailun suosio nousi hurjasti.
–Karavaanareiden määrä täällä on ollut melko tasainen. 2020 oli huono koronan vuoksi eikä sääkään suosinut, mutta viime vuosi oli historian paras.
Vuonna 1995 ja 1996 valmistuivat hirsisaunat korvaamaan alkuperäisen tynnyrisaunan, grillikatos ja kesäkeittiö. Vesivessat alueelle saatiin 1999, muistelee Nurkkala. Viime vuosina alue on liitetty kunnalliseen viemäriverkkoon, rakennettu veneenlaskupaikka ja rantaa ruopattu sekä panostettu rannan helppokulkuisuuteen. Täksi vuodeksi asennettiin uudenlainen suihku rantaan uimareita varten.
Asiakkaiden viihtyvyyden takaamiseksi leirintäalueella on erilaisia vapaa-ajanviettomahdollisuuksia pingispöydästä porealtaaseen ja liukumäestä frisbeegolfkoreihin. Alueella on 30 sähköpaikkaa asuntovaunuille sekä telttapaikkoja, joita kahdelta muulta Lappajärven rannalta toimivalta leirintäpaikalta ei löydy. Tarvittaessa roikalla saadaan virtaa ”vara-alueellekin”.
Kausipaikkalaiset ovat tulleet Nurkkalaan pääasiassa Pohjanmaan alueelta, lyhyemmän aikaa viipyviä tulee Lapista Helsinkiin.
–Työ on hyvin sesonkiluontoista. Kesäkuu voi olla rauhallinen, ellei helle saa ihmisiä hakeutumaan luontoon ja järvien rannoille, mutta juhannukselta aina vilkastuu, tietää Nurkkala. Kiirettä riittää koulujen alkamiseen saakka.
Kesäpäivät kuluvat karavaanareilla kalastellen, saunoen ja uiden sekä ruokaa laittaen.
–Lappajärven rantamaisemasta pääsee siis nauttimaan ilman isoja investointeja ja juoksevia kuluja, ikuisesta työmaasta puhumattakaan, mikä toisia mökkiläisiä rasittaa, tuumaa Nurkkala.
–Ihmiset ovat tykänneet, että tämä on luonnonläheinen paikka eikä liian iso, ei tarvitse jonotella. Voi olla itsekseen jos haluaa, nauttia luonnosta ja maisemista, mutta seuraakin saa, jos tykkää: täällä saa äkkiä tuttuja.
HEIMO Nurkkala hoitaa leirintäaluetta pääasiassa yksin. Töitä on ollut paljon, mutta Ritva-vaimo aloitti kuviossa 2002 ja on ollut apuna esimerkiksi siivouksissa.
–Tykkään siitä, että tässä työssä omat aikataulunsa voi melko vapaasti määritellä itse, eikä työmaalla tarvitse olla kukonlaulun aikaan. Ruohonleikkuutahan piisaa kesällä, kun nurmikkoa on hieman vajaa kaksi hehtaaria. Kauden ulkopuolella on tilojen korjailua. Talvisin olen usein tehnyt puualan töitä vieraan palveluksessa, viime talven olin Skaalan ovitehtaalla.
–Veljeni Jarmo viljelee maata tässä ja leirintätoiminta on maatalouden liitännäiselinkeino, meillä on maatalousyhtymä.
NURKKALAN Leirinnässä vietetään 30-vuotispäivää lauantaina 11. kesäkuuta kello 12–18 täytekakkukahvien merkeissä.
–Kesäkeittiön viereen pystytetään teltta, jolloin mahdollinen sadekaan ei pääse kahvittelua häiritsemään. Ihan kaikki ovat tervetulleita tutustumaan alueeseen, varmasti eivät kaikki paikkakuntalaisetkaan ole täällä käyneet.
Heimo Nurkkala arvelee pyörittävänsä leirintäaluetta niin kauan kuin terveyttä riittää. Työ on mielekästä ja monipuolista.
