Näyttely perehdyttää katsojaa isänmaallisen liikehdinnän vaiheisiin muun muassa valokuvasuurennosten, esineistön ja kirjallisten painotuotteiden kautta.
Miksi juuri tämä aihe?
–Esineistöä on tullut vastaan keräilypuolella osana Suomen historiaa ja esitetäänhän Ilmajoella Hiljaiset perivät maan -oopperaa, joka liittyy samaan aiheeseen. Kyseinen liikehdintä vaikutti myös täällä Soinissa, useat paikalliset olivat siinä mukana, vaikka mitään listoja ja asiakirjoja ei ole säilynyt.
Lapuanliike sekä IKL jakoivat aikoinaan mielipiteitä ja sitä ne tekevät edelleen.
–Tätä lapuanliikkeen aineistoahan on poltettu moneen otteeseen, viimeksi Kuortaneella.
ÄÄRILIIKKEET syntyvät Aution käsityksen mukaan voimakkaiden hahmojen ympärille, tässä tapauksessa Vihtori Kosolan.
–Historia on kiertokulkua. Ääriliikkeitä nousee milloin oikeistosta, milloin vasemmistosta: ne nousevat pintaan ja pyörivät, ne lopulta kaatuvat ja haudataan. Tässäkin ajatus oli ehkä aluksi hyvä, mutta kyyditykset ja poliittiset murhat söivät uskottavuutta ja lopulta kääntyivät liikettä vastaan. Muutaman kymmenen vuoden kuluttua pyörä voi pyörähtää uudelleen, kun laineet ovat laantuneet. Pahoja asioita tapahtuu. Ihminen ei ota historiasta opikseen, vaikka kaiken järjen mukaan olisi mahdollista oppia.
Vaikka Autio tunnustautuu oikeistolaiseksi, hän ei ihannoi lapuanliikettä eikä sen seuraajaa, Isänmaallista kansanliikettä.
LAPUANLIIKE rakentui Vihtori Kosolan johdolla suureksi kommunismin vastaiseksi kansanliikkeeksi, suorastaan mediailmiöksi. ”Vasemmiston kirjapainoihin kohdistuneet hyökkäykset, mustat umpiautot, kyyditykset, kunnanvaltuustojen väkivaltaiset puhdistukset, työväentaloihin kohdistunut ilkivalta sekä hallituksen, eduskunnan ja lehdistön avoin painostus synnyttivät uhkailun ja pelon ilmapiirin, jonka takana olevaa todellista voimaa oli vaikea mitata”, kirjoittaa Reijo Perä. Talonpoikaismarssi oli liikkeen suuri voimannäytös.
–Liikkeellä oli omat Musta karhu -ravintolat Helsingissä ja suurimmissa kaupungeissa sekä aktiivista julkaisutoimintaa, niin kansallista kuin paikallistakin.
Mäntsälän kapinan seurauksena Lapuan liike lakkautettiin, mutta sen toimintaa jatkoi tämän jälkeen IKL, josta tuli sittemmin myös eduskuntapuolue. Sodan jälkeen se lakkautettiin fasistisena.
Kosolan tarina on traaginen. Hän oli aktivisti, istui jääkäriajan rikoksista Pietarissa Špalernajan tutkintavankilassa, tuli tunnetuksi Lapuan liikkeen johtohahmona, muttei kuitenkaan pitänyt kaikkia lankoja käsissään ja istui lopulta Mäntsälän kapinan jälkeen vankeustuomion. IKL:n piirissä hän oli näkyvä hahmo, mutta toiset tekivät päätökset. Hän katkeroitui ja kuoli alkoholisoituneena. Toinen mielenkiintoinen hahmo on Minna Crauhcer, jonka salongissa Lapuan liikkeen sisäpiiritietoja jaettiin. Tästä poiki myös syy Craucherin murhaan.
KUNINKAANTUVAN kesän viralliset avajaiset vietetään 15.6.22 kello 18, mutta näyttely on avoinna 7. kesäkuuta alkaen 13. elokuuta saakka tiistaista lauantaihin kello 12–17. Muulloin Kuninkaantupa on avoinna sopimuksen mukaan. Tänä kesänä seura sai Osuuspankilta avustusta nuoren työllistämiseen, ja kesän aikana näyttelystä voi tavata esittelijänä Mikael Mäki-Oppaan tai Emmin Mäkipellon.
Esille tulee myös NASAn avaruuskuvia sekä muuta avaruuteen liittyvää aineistoa. Tämä osuus toteutetaan yhteistyössä Soini-seuran kanssa. Lisäksi Kuninkaantuvalla on edelleen esillä apteekkia, koulua, siirtomaatavarakauppaa sekä elintarvikepuotia ja jatkosodan aikaista miehistökorsua sekä puhdetöitä koskevat näyttelyt. Myös todellisia soinilaisia henkilöitä on saanut hahmon talon nukkegalleriaan.
Viime kesänä näyttelyn kävi katsomassa 500 henkilöä. –Erityisesti elokuu oli vilkas.
Soini-seura on jättänyt rahoitushakemuksen aurinkopaneeleiden asentamiseksi, koneellisen ilmastoinnin kuntoon saattamiseksi sekä uusien villojen vaihtamiseksi välipohjaan.
–Meillä on kyllä hyvät tilat ja hyvä porukka, vielä kun saataisiin nuorempaa väkeä mukaan toimintaan, Autio totesi.
