• Vappu ja Laine Peltoniemi noin vuoden ikäisinä.
  • Vappu ja Laine 2022.

95 vuotta tappeluränkyltä soututuoliin

KUN tapaa nämä identtiset kaksossisarukset, Laine Niemen (ent. Peltoniemi) ja Vappu Peltoniemen, tulee pakosta hyvälle mielelle. Yhteinen ilo ja yhteiset eletyn elämän muistot täyttävät jatkuvana puheensorinana kuulijan ja koko tilan. Eletty elämä on aitoa ja konstailematonta.

Vaikka heidän elämäänsä mahtuu monenlaisia, vaikeitakin hetkiä. Tuntuu, että yhteisesti niitäkin on koettu ja karkotettu. Päällimmäiseksi heistä jää koko seurueelle hyvä olo. 

Kaksoissisarukset syntyivät kotona Lappajärven Kärnässä toiseksi nuorimpina 3.5.1927 yhdeksän lapsen perheeseen. Laine on puoli tuntia Vappua vanhempi. Heidän vanhempansa Hilja Maria os. Vainionpää ja Hemminki Peltoniemi olivat molemmat vuosisadan alkuvuosina käyneet aikakauden tavan mukaan toinen Amerikassa, toinen Canadassa. Silloin he eivät vielä olleet toisiaan tunteneet, mutta avioliitto solmittiin kotimaassa vuona 1913. 

Vuorotellen kuin yhdestä suusta kaksossisarukset kertovat perheen tarinaa. Pieni tila Kärnässä ei äidin ja isän mielestä ollut riittävä suuren perheen kasvattamiseksi ja niin isä-Hemminki lähti vähän ennen nuorimman tytön Liisan syntymää uudelleen Amerikkaan vuonna 1930. Siellä aiemmin koetut hyvät ajat kuitenkin olivat ohi. Tuli lama ja suurtyöttömyys oli alullaan. Lujassa oli työ ja raha. Silti Laine ja Vappu todistavat uskottavasti, että isä lähetti rahaa koko ajan. Hän jopa lainasi sitä saadakseen lähettää kotiin Marialle. Huoli perheestä oli kova. 

Sisarusparvi kasvoi Kärnässä Maria - äidin hyvässä hoivassa ja taloudellisten huolien kanssa. Tästä muistosta äidin kunnioittaminen ja rakkaus kantaa sisaruksia yhä edelleen. Vanhin pojista, Mauno, hoiti maatöitä ja hänelle pieni tila sitten jäikin. Tyttöjen oli heti vanhemmasta päästä, niin Liljan, Annan kuin Gunillankin ja Liisan nuorimpana jo nuoresta saakka lähdettävä, kuten ennen sanottiin, piikomaan. Talousapulaisiksi eri perheisiin. Myöhemmin Gunilla jatkoi vielä ompeluyrittäjänä. Pojat, Jalo ja Alvar lähtivät heti kun kynnelle kykenivät maailmalle. Mielenkiintoista oli kuunnella Lainen ja Vapun eläviä yhteisiä kertomuksia, kuinka he jo kouluikäisinä menivät Lappajärven Lampola-pappilaan pappilanpiioiksi! He olivat siellä kumpikin aina eri päivinä vuorotellen. Näistä heidän kertomuksistaan pappilapiikomisesta syntyisi ihan oma juttunsa. Heitä kuunnellessa pappilan, sen väen ja pappien edesottamukset tulivat kuulijalle eläväksi ja tutuiksi. Näissä kertomuksissa huokui jopa eräänlaista historian havinaa. Esimerkiksi kerrottakoon pieni juttu: sienimetsässä vanha rovasti oli keppinsä kanssa mukana ja osoitti aina kepillä, mikä sieni oli poimittava! 

Aika kului ja ikää tuli. Talousapulaisina oltiin useissa paikoissa. Identtisinä kaksosina ja melko samannäköisinä Laine ja Vappu ovat kokeneet pitkän elämänsä varrella hupaisiakin sattumuksia. Seurusteluaikaan poikaystäviä varten täytyi laittaa erityismerkkejä, jotta ei sattuisi suuressa joukossa tai hämärissä mitään virhettä. Eräällä kaupunkireissulla naapurin isäntä kyseli paikalliseen hevoskauppaan liittyen kaupan kohteena olleen hevosen sopeutumisesta. Mutta se sisar, jolta kyseltiin, ei tuntenut koko hevosta. Laine-sisko meni naimisiin vuonna 1949 lappajärveläisen mv/yrittäjän Aarne Niemen kanssa. Alkoi maatilan emännän vastuullinen ja monipuolinen työsarka. Kun karjanpito myöhemmin loppui, siirtyi hän mattoja kutomaan omaan yritykseen. Tänään Laine toimii 97-vuotiaan sotaveteraani miehensä omaishoitajana. Heille syntyi neljä lasta ja nyt lapsenlapsen lapsia on kolme. Vappu meni vuonna 1954 Kokkolaan armeijan keittäjäksi ja oli siellä eläkeikäänsä vuoteen 1987 asti. Siitä saakka hän on ollut kotonaan taloudenhoitajana Liisaa ja Maunoa avustaen. Kokemuksesta tiedän, että Laine ja Vappu ovat erinomaisia keittäjiä. 

KUN istun tässä näiden elämänmyönteisen kaksoissisarusten kotitalon kahvipöydässä heitä kuunnellen, tiedän, että sisarusten elämä on täyttä ja elettyä elämää. Tässä 95 vuotta tuntuu vain häivähdykseltä. Ei pahaa sanaa, ei kenestäkään. Kylä on auttanut, ihmiset ovat auttaneet. Jumala on auttanut. Tämän talon rikas hengellinen elämä ja rakas äiti ovat olleet se majakka ja perintö, jonka turvin nämä sisarukset, perhe ja heidän läheiset ja ystävänsä ovat elämänsä rakentaneet. Kiitos ja onnittelut 95-vuotiaille Lainelle ja Vapulle. 

VUOSISADAN vaihteesta ensimmäiseen maailmansotaan saakka siirtolaisuus Järviseudulta ja koko Suomesta oli vilkasta. Runsaasti lähdettiin matkaan myös Lappajärveltä. Kiivaimmat muuttovuodet olivat 1910–1914. Vuonna 1930 oli Atlantin taakse Lappajärveltä mennyt ja osa palannut jo yli 2 400 matkustajaa. Suomessa maaseudun väestö kasvoi joutuisasti ja talojen perimysjärjestelmä oli kankea. Myös matkaliput halpenivat koko ajan ja ennen kaikkea huhut hyvistä ansioista Amerikassa ennen lamaa sai monet lähtemään. 30-luvun lama lopetti laajan matkustuksen Suomesta Atlantin taakse. 

Urpo Purola 

Jaa juttu: