Elävää musiikkia Motelli Kotipesässä Vimpelissä
Tunnelma oli käsin kosketeltavan legendaarinen vappuaattona Vimpelin Motelli Kotipesässä. Sisällä tuntui, että ajan hammasratasta olisi käännetty takaisin 70- ja 80-luvun taitteeseen. Paikalla oli muutama jo hyvissä ajoin paikalle saapunut ihminen odottamassa mitä tuleman pitää -elävää musiikkia Kotipesässä.
Paikalle valuivat Seppo ja Hannu, tuttuja miehiä toinen radiosta ja toinen teatterista, tunnistakoon siitä ken osaa.
–Minä en ollut vielä paikkakunnalla Kotipesän huippuaikoina Vimpelissä, Seppo sanoo. Mutta minä olin ja tässä missä istutaan, oli vakiopöytä, radioääni sanoo. Tulimme paikalle retromielellä, hyvä fiilinki elävää musiikkia ja paluu siihen aikaan, kun ranteessa oli kello ja puhelimessa langat! Miehet kuittaavat ja lähtevät kohti keidasta, huuhtoakseen vaelluksen pölyt pois.
Radioääni palaa takaisin ja kertoo seuraavan tarinan 70-luvun lopulta.
–Olimme kaverin kanssa kerran ihan aamusta viikonloppuna jo täällä. Illalla oli tarkoitus menne Halkosaareen. Väsähdettiin siinä jo iltapäivällä. Ravintoloitsija näki huolen ja ohjasi meidät kabinetin puolelle elpymään ja kertoi herättelevänsä, kun illan koitokset alkavat. Näin kävi, radioääni sanoo ja lähtee kohti väkijoukkoa.
Bändin kitaristi Veikko Männikkö virittelee punaista Fenderiä ja kertoo soittaneensa monissa eri kokoonpanoissa.
–On soitettu tanssimusiikki ja rockia, monet muusikot ovat tulleet tutuiksi vuosien varrella, Männikkö sanoo.
Väki lisääntyy yhdessä huomauksessa kellon lähestyessä H-hetkeä ilta kahdeksaa. Bongaan tutun ovelta haastelemaan. Kysäisen, mitä tuntuu, kun oma isä soittaa tänä iltana?
–Aika jännittävältä tuntuu, en ole ollut isän keikalla pitkiin aikoihin. Saatikka käynyt täällä Kotipesässä, paikassa, josta on monta tarinaa, Anniina Heikkilä kertoilee.
Kellon ollessa lähes tapissa paikalle humahtaa väkeä enenevässä määrin. Paula, Minna ja Sari ovat saapuneet paikalle ja ovat eturivissä odottavaisin mielin. Ympärillä on salin täydeltä nauravia naamoja ja tunnelma on korkealla. Huomioitavaa oli, että kännykät eivät olleet käsissä, vaan iskettiin tarinaa kaverien kanssa ja oltiin oikeasti läsnä.
Väkeä oli paikalla soiton alkaessa kuin ennen vanhaan konsanaan. Night Train Lasse Riihimäki (laulu), Veikko Männikkö (kitara), Juha Ahola (kitara). Tapio Heikkilä (basso) ja Seppo Mäenpää (rummut).
Homma polkaistiin käyntiin Hectorin rallatuksella, jonka jälkeen Route 66 ja muita klassikkoja, jotka upposivat yleisöön kuin 4 tuuman rautanaula. Kolmen soinnun voimalla osa väestä hytkyi pienellä parketilla. Kaikilla oli selvästikin hauskaa ja tunnelma oli käsin kosketeltavan legendaarinen paluu aikakaudelle, kun väki kokoontui paikalle kuuntelemaan hyvää musiikkia ja viihtymään. Huomiona vielä, Kotipesä on akustisesti yksi parhaimpia soittopaikkoja Vimpelissä. Toivotaan että homma saa vielä jatkoa tulevaisuudessa.
