Suomen Reserviupseeriliiton liittovaltuusto päätti tänään 23.4.2022 Helsingissä pitämässään kokouksessa kannanotosta Suomen Nato-jäsenyyteen. Liittovaltuusto hyväksyi yksimielisesti kannanoton, jonka mukaan
”Suomen Reserviupseeriliitto (RUL) kannattaa yleistä asevelvollisuutta, maanpuolustuksen taloudellisten resurssien pysyvää korottamista sekä näiden tukena Suomen sotilaallista yhteistyötä ja jäsenyyttä puolustusliitto Natossa.
RUL katsoo Nato-jäsenyyden vahvistavan Suomen kokonaisturvallisuutta ja puolustuskykyä eritoten Naton peruskirjan 5. artiklan sisältämien turvatakuiden sekä tiedustelukyvykkyyden, ilmapuolustuksen, teknologiasaatavuuden ja huoltovarmuuden näkökulmasta. Nato-jäsenyydellä on vankka RUL:n jäsenten tuki. Toiminnallaan RUL lisää kansalaisten tietoisuutta sotilaallisen liittoutumisen vaikutuksista ja tukee poliittista päätöksentekoa asiasta.”
Liittovaltuuston puheenjohtaja, majuri res. Markus Lassheikki luonnehtii maamme puolustuksen fundamentteja koskevaa liiton kannanottoa historialliseksi. Suomen Reserviupseeriliitto on pitkään osallistunut aktiivisesti Pohjoismaiden ja Nato-maiden reserviupseerijärjestöjen harjoittamaan kansainväliseen yhteistyöhön sekä tarjonnut jäsenilleen taustoittavaa tietoa Natosta.
– Liittovaltuusto on vahvistanut RUL:n vahvan kannanoton Suomen Nato-jäsenyyden puolesta RUL:n hallituksen 12.3.2022 kokouksessaan laatiman esityksen mukaisesti. Reserviupseerien enemmistö on jo pitkään ollut Nato-jäsenyyden kannalla ja olemme edistäneet turvallisuuspoliittista keskustelua asiasta. Nyt tehdyllä järjestön virallisen kannan muodostamisella haluamme julkaista selkeän näkemyksemme ja olla tukemassa päätöksentekoprosessia, joka johtaa Suomen Nato-jäsenyyteen, kertoo liiton puheenjohtaja Aaro Mäkelä.
Avauspuheessaan valtuuston puheenjohtaja Markus Lassheikki alleviivasi, että Venäjän presidentin käynnistämä raaka hyökkäyssota ja sen räikeät sotarikokset siviiliväestöä kohtaan järkyttävät meitä kaikkia. Samalla kaikille on käynyt selväksi, ettei Venäjällä ole aikomusta noudattaa kansainvälistä oikeutta, tai niitä sopimuksia, joihin se on sitoutunut. Turvallisuusympäristömme ja turvallisuuspolitiikkamme perusteet ovat muuttuneet perustavanlaatuisesti.
-Venäjä on osoittanut, että voimankäyttö on keskeinen osa sen keinovalikoimaa ja se on valmis käyttämään röyhkeästi laajamittaista sotilaallista voimaa tavoitteidensa saavuttamiseksi. Venäjän hyökkäys on vahvistanut entisestään suomalaisten maanpuolustustahtoa ja lisännyt kiinnostusta maanpuolustus- ja turvallisuuskoulutukseen, Lassheikki toteaa.
On tärkeää, että maanpuolustusjärjestöissä kykenemme vastaamaan sekä muuttuneen toimintaympäristön vapaaehtoiselle maanpuolustustoiminnalle asettamiin uusiin haasteisiin, kuin myös laajan jäsenkunnan toiveisiin ja odotuksiin Samalla meidän yhteiskuntana on ylläpidettävä ja kehitettävä omaa puolustusvalmiuttamme ja kriisinsietokykyämme. Tämä tulee vaatimaan taloudellisia panostuksia sekä lainsäädännöllisiä muutoksia, muuttuneen turvallisuustilanteemme vaatimalla tavalla, Markus Lassheikki muistuttaa.
Nato-kannanoton ja sääntömääräisten kokousasioiden lisäksi liittovaltuusto käsitteli toimintastrategian luontoista RUL:n kolmivuotissuunnitelmaa, joka suuntaa järjestön toimintaa vuosikymmenen puoliväliin saakka. Kolmivuotissuunnitelma tulee kesän aikana lausuntokierrokselle reserviupseeripiireille ja reserviupseeriyhdistyksille. Kolmivuotissuunnitelma hyväksytään 19.11.2022 Jyväskylässä järjestettävässä Suomen Reserviupseeriliiton liittokokouksessa.
