EVIJÄRVEN KIRKOSSA kaikuu iloinen puheensorina ja leikin äänet tervehtivät sisääntulijaa. Kirkon ovet ovat hetki sitten auenneet evijärveläisille perhekerholaisille, jonne lapsi voi tulla vanhemman tai vaikka isovanhemman kanssa.
Seurakunnan lastenohjaaja Hannele Porthén vastaanottaa lämpimästi kerhoon tulevat lapset ja aikuiset. Vaatteet saa riisua penkkirivistölle ja sen jälkeen siirrytään kirkon eteisaulaan aseteltuun leikkitilaan.
Kerhon sijoittuminen kirkkoon on lapselle varmasti aivan uudenlainen kokemus. Alttarialue, korkea katto, pitkät penkkirivit, akustiikka ja suuret valoa läpäisevät ikkunat luovat ainutlaatuisen ympäristön touhuta. Erityispiirteiden rinnalle itse kerhoalueesta on tehty kuitenkin kotoisa ja kutsuva puuhapaikka sohvien, pienten pöytien ja tuolien avulla. Tilan vierestä löytyy lastenhoitohuone, jossa pienempien vaipanvaihdot sujuvat helposti.
–Kun kerho siirtyi tänne kirkkoon, ajattelin että nyt tulee kirkko aivan toisella tapaa tutuksi lapsille. Näin kirkosta tulee paikka, jonne on helpompi tulla myöhemminkin elämässä, Porthén pohtii.
TIISTAI-ILTAPÄIVISIN pidettävä kerho on tuttu myös Saara ja Santeri Mikkolalle.
–Itselle on aina ollut tärkeää päästä kotoa tapaamaan muita lapsiperheitä, Mikkola kertoo. –Kun lapsi ei ole hoidossa, tällaiset kerhot ovat mukava tapa tarjota lapselle tekemistä ja leikkikavereita arkeen, jatkaa Mikkola.
Perhekerhossa parituntinen kuluukin hujauksessa. Vapaan leikin lisäksi toimintaan sisältyy usein pieni hartaushetki, kahvittelua ja esimerkiksi yhteistä askartelua tai musisointia. Eri-ikäiset lapset saavat toisistaan seuraa ja aikuisille tarjoutuu mahdollisuus vaihtaa arjen kuulumisia.
Joskus kynnys lähteä kotoa voi pienen lapsen tai lasten kanssa olla korkea. Perhekerhon tapaiset paikat ovat silloin oiva mahdollisuus aloittaa liikkuminen kodin ulkopuolella. Kerho pyörii vielä kevään ajan tiistaisin kello 13.30–15.30 välillä. Kulku kirkkoon on tapulin puoleisesta sivuovesta.
Noora Tupeli
