Muutosstrategia Lappajärven seurakunnassa

LAPPAJÄRVEN seurakunta on yksi Suomen evl-kirkon 378 paikallisista seurakunnista. Monelta pieneltä seurakunnalta edellytetään muuttuneessa yhteiskunnallisessa tilanteessa vähentyvin resurssein tehtäviä tulevaisuuden vaikeitakin ratkaisuja ja päätöksiä. 

Heikentyneen talouskehityksen myötä on syytä ennakoiden varautua tuleviin muutoksiin. 

Lappajärven seurakunnassa realistinen talouden nykytilanne ei ole kestävä. Tämä kehitys on ollut nähtävissä jo pitkään, erityisesti kiinteistöomaisuuden ja hautausmaan hoidon vuosikausia jatkuneena laiminlyöntinä. 

Kirkko on tärkeä ja keskeinen julkisyhteisö. Sen omaisuudesta kiinteistöineen vastaa kirkkoneuvosto virkamieskuntineen. Tämä vastuullinen omaisuuden hoito kustannetaan verovaroin. Jokainen paikallisseurakunta on tästä vastuussa seurakuntalaisilleen. 

Kirkkolain 10. luvun 1§ kohdan 3 mukaisesti kirkkoneuvosto johtaa srk:n hallintoa sekä talouden ja omaisuuden hoitoa. Jokainen paikallisseurakunta edustaa ja kuvaa Suomen kokonaiskirkkoa. 

Kiinteistöstrategia on väline pysähtyä tarkastelemaan nykytilannetta ja tekemään sen pohjalta johtopäätöksiä ja ratkaisuja tulevaan. 

Muutamia esimerkkejä nykytilanteesta: 

1.  Vanha seurakuntatalo Autionmäellä on tyhjillään ja huonokuntoinen. 

2.  Kanttorila Autionmäellä tyhjillään ja huonokuntoinen. 

3.  Kyrönniemen vanhainkoti on ollut pitkään käyttämättömänä. 

4.  Seurakuntatalo Fellmannintiellä on tällä hetkellä poissa käytössä, on peruskorjattavissa. 

5.  Hautausmaa-alue, huoltorakennus ja venetalas ovat välittömän uudistuksen ja peruskorjauksen tarpeessa (venetalaksessa on itäkyläläisten arvokas kirkkovene ja kattopalkki Lappajärven ensimmäisestä kirkosta). 

Edellämainittujen seurakuntatalojen suunnittelijoina ovat olleet kansallisesti ja kansainvälisesti tunnetut arkkitehdit Sulo Kalliokoski ja Erkko Virkkunen, sekä hautausmaan suunnittelijana arkkitehti, taiteilija Ilmari Wirkkala. 

Huolestuneisuutta omaisuuden hoidosta havainnollistaa se, että seurakunnan omistamista kiinteistöistä vain kirkkorakennuksella on tasearvo. Huolellisella ja ammattitaitoisella kiinteistönhoidolla olisi voitu säilyttää rakennusten ja irtaimiston arvo ja samalla välttää korjausvelan kasvu. 

Edellä mainittuihin tilanteisiin ei varmaankaan olisi päädytty, jos seurakunnalla olisi ollut laadittuna kiinteistöstrategia vuosiksi eteenpäin ja vuosittain tarkasteltuna. 

Kiinteistöstrategian laatimiseen on nyt syytä ryhtyä kiinteistöomaisuuden ja talouden hallinnan vuoksi. Käyttö- ja investointisuunnittelu, toimitilojen tehokas käyttö ja henkilöstörakenne ovat osa kiinteistöstrategiaa, joihin sisältyy rahoitussuunnittelu vuosiksi eteenpäin. Suunnitelmassa määritellään myös säilytettävät ja kunnostettavat kiinteistöt, sekä kohteet, joista voidaan luopua. On huomioitava myös vuosittainen käyttökustannusten (3-5%) kasvu. 

Kiinteistöjohtamisessa voidaan nähdä kolme eri näkökulmaa: omistus, käyttö ja palvelut. 

Investointeja mietittäessä on otettava huomioon taloudellinen epävarmuustilanne. Uusinvestointeja tulee välttää peruskorjaamalla olemassaolevia kiinteistöjä, mikä on myös ekologista. Tilatarpeissa on aina tutkittava vaihtoehtoiset ratkaisut. On myös tärkeä ennakoida lähitulevaisuuteen suunniteltuja seurakuntaliitoksia osana kiinteistöstrategiaa sekä seurattava väestörakenteen ennustetta. 

Maankäyttöä ja tilasuunnittelua tulee viedä eteenpäin yhteistyössä kunnan eri viranomaisten ja sidosryhmien kanssa, jolloin kaikki hyötyvät. Seurakuntalaiset ovat myös kuntalaisia. 

Seurakunnan kiinteistöjen korjaustoimiin on ryhdyttävä tärkeysjärjestyksessä. 

Kirkkoherran johdolla määritellään prioriteettisuunnitelma. Avoin asenne on hyvä lähtökohta. 

Lappajärven seurakunta kaavailee uutta seurakuntataloa kirkon viereen hautausmaa-alueelle, joka on valtakunnallisesti ja kulttuurihistoriallisesti merkittävä ja arvokas alue (rky-alue), jolla on suojelullinen status. Hanke on ajoitukseltaan huono ja sijoitukseltaan sopimaton, asemakaavatilanne on myös ongelmallinen. Se aiheuttaisi seurakunnalle itselleen suuria käytännön ongelmia hautausmaan välttämättömälle laajennukselle sekä siihen kiinteästi liittyville huoltoalueille (huoltorakennus, maankäsittelyalue, jätehuolto, liikenne). Seurakuntatalo uusinvestointina tässä taloustilanteessa pitää välttää, se olisi kustannuksiltaankin merkittävä 2.0-2.5 milj. Kokonaiskustannusarvioinnissa on oltava realistinen ja huomioitava myös kasvavat ylläpito- ja käyttömenot. 

Lisäksi seurakunnalla on edelleen velkaa kirkon peruskorjauksesta. 

Seurakuntatalokysymyksen ratkaisemiseksi on monta strategiseti hyvää vaihtoehtoa. Vaihtoehtotarkastelu tuo esiin kustannusten kokonaisvertailun. 

Seurakunta tarvitsee tällä hetkellä hautausmaan laajennuksen, joka on mielestäni nyt seurakunnan ajankohtaisin ja tärkein prioriteetti. Suunnittelutyö on aloitettava välittömästi. 

Samalla nykyinen huonoon kuntoon päästetty hautausmaa on peruskunnostettava alkuperäiseen puistotasoon. Näiden kustannus on vähintään miljoona euroa. 

Nykyisen hautausmaan hyväkuntoinen puusto kaadettiin vuosia sitten. Nykyisen hautausmaan valtuuston hyväksymässä käyttösuunnitelmassa on kirjattu: ”Kun hautausmaa-alueella kasvavat vanhat puut joudutaan poistamaan, tullaan niiden tilalle samalle paikalle istuttamaan uusi puu.” Puut ovat edelleen istuttamatta. Alkuperäisen hautausmaan suunnittelija on arkkitehti, taiteilija Ilmari Wirkkala. Hän on Suomen merkittävin hautausmaa-alueiden ja niiden muistomerkkien suunnittelija. Hänen suunnitelmassaan on kaikki puulajit ja paikat merkittynä. Tämä on lappajärveläisten arvokkain puisto, kohtauspaikka, jossa käydään paljon. 

Esilläoleva seurakuntaliitos Alajärven seurakunnan kanssa tukee mukana olevien seurakuntien kiinteistö-, talous-, henkilöstö-, hallinto- sekä hautausmaa-asioiden kokonaisvaltaista hallintoa. Seurakuntaliitos auttaa myös ammattitaitoisen henkilökunnan rekrytoinnissa, koska suuri seurakunta voi tarjota täysiaikaisia tehtäviä. Muutos on aina mahdollisuus. 

Kristillistä yhteishenkeä kuvastaa v. 1776 Lappajärven uuden kirkon valmistuttua seurakunnan Alajärven kirkolle lahjoittama suuri alttaritaulu, joka esittää Kristusta Getsemanessa. Alttaritaulu kuuluu 1600-luvun harvinaisuuksiin. Alttaritaulua säilytetään Alajärven kirkon eteläristin seinällä.

Toivon Lappajärven seurakunnan kirkkoherralle menestystä, määrätietoisuutta ja rohkeutta suunnata seurakuntansa toiminta prioriteeteiltään järjestykseen varsin haasteellisessa nykytilanteessa. 

”Per aspera ad astra”, vaikeuksien kautta voittoon! 

Jaa juttu: