KORONAPANDEMIA on aiheuttanut vajetta hammashoitoon kaikkialla Suomessa. Suun terveystarkastukset ovat viivästyneet ja jonot olleet pitkiä. Järvi-Pohjanmaan vt. peruspalvelujohtaja, hammaslääketieteen tohtori Jaakko Anttila sanoo, että tilanne alueella ei ole niin hyvä kuin sen haluttaisiin olevan.
–Ihmisillä on paljon hoidon tarvetta ja resurssimme ovat rajalliset. Viime talven aikana Seinäjoen keskussairaala on purkanut hoitojonojaan, mikä taas näkyy meillä, kun erilaisiin leikkauksiin menevät tai alkavan lääkehoidon takia suu täytyy olla tulehdusvapaa. Tämä on aiheuttanut kovasti meillä haasteita, Anttila kertoo.
Järvi-Pohjanmaalla hammashoitoloita on neljä: Alajärven hammashoitola (6 hoitohuonetta) sekä Lehtimäen (2), Vimpelin (2) ja Lappajärven hammashoitolat (3 hoitohuonetta). Anttila ei voi varmasti sanoa, säilyykö nykyinen hammashoidon taso sote-uudistuksen jälkeen alueella.
–Toivotaan, että Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueen päättäjät eivät lähde karsimaan lähipalveluita, joihin suun terveydenhuolto esimerkiksi neuvolapalveluiden ohella kuuluu, hän toteaa.
Anttilan mukaan suun terveydenhuollon ammattilaiset itse tiedostavat, että hammashoitoa keskittämällä kauempana hammashoitolasta asuvien hakeutuminen hoitoon viivästyy ja hoito muuttuu ainoastaan särkyvastaanotoksi.
LAPPAJÄRVELLÄ on hoitovelasta huolimatta kyetty tekemään lasten hammashoitoa kiitettävästi. Esimerkiksi purentavirheen korjaaminen vaatii teini-ikäiseltä vastuullisuutta muun muassa kumivedon käytössä ja usean tarkastuskerran suuhygienistille.
Hammaslääkäriliiton teettämän tutkimuksen mukaan puolet kaikista hammaslääkäreistä kärsii jonkinlaisista työuupumusoireista. Miten hammaslääkäreiden, hammashoitajien ja suuhygienistien jaksamista voisi parantaa?
–Kuten muuallakin terveydenhuollossa, suun terveydenhuollon ammattilaiset haluavat tehdä työnsä hyvin. Nykyisillä resursseilla se on aika mahdotonta, Anttila kertoo.
Suun terveydenhuollossa hoitotakuu kiireettömään hoitoon on kolme kuukautta, jota voidaan venyttää kuuteen kuukauteen, jos potilaan terveydentila ei vaarannu.
–Esimerkiksi tarkastusajat ja kokonaishoitojen jatkoajat menevät pitkälle, ja hammaslääkärit sekä suuhygienistit yrittävät tehdä parhaansa löytääkseen potilaalle mahdollisimman läheltä seuraavan ajan, Anttila muistuttaa.
HÄN ihmettelee, että julkisissa keskusteluissa lääkärin vastaanotolle vaaditaan pääsyä viikon kuluessa, mutta miksi hammaslääkärille pääsyä saa odottaa niin pitkään. Myös asiakasmaksuissa suun terveydenhuolto on aivan eri asemassa muun terveydenhuollon kanssa.
–Julkisella puolella suun terveydenhuollon kustannuksista noin 30 prosenttia katetaan asiakasmaksuilla, kun muualla terveydenhuollossa alle 10 prosenttia kustannuksista kerätään asiakasmaksuilla. En ole vieläkään saanut tähän muuta perustelua, kuin että “näin on aina ollut”, Anttila kritisoi.
Tämän vuoden alussa julkisella sektorilla suun terveydenhuollon asiakasmaksut (pois lukien hammasprotetiikka) sisällytetään maksukattoon, eli kun henkilö on maksanut kaikkia sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuja 692 euroa, ei hänen enää loppuvuotena tarvitse maksaa hammashoidosta.
ANTTILA oli ennen nykyistä työtään Lappajärvellä hammaslääkärinä. Onko hänen paluunsa töihin Lappajärven hammashoitolaan mahdollista?
–Hyvinvointialueen nyt hyväksytyssä organisaatiossa ei ole peruspalvelujohtajan tehtäviä, joten joka tapauksessa viimeistään vuoden 2023 alussa työnkuvani tulee muuttumaan. Aika näyttää, toteaa hän lopuksi arvoituksellisesti.
Tapani Tyynelä
