SOLJUVAA, rentoa, elävää ja värikästä on Järviseudun murre sen puhujien mielestä. Tiina Laitila teki opinnäytetyönsä murreasenteista ja tietämyksestä. Hän keräsi aineiston e-lomakkeella Facebookissa Alajärvi-ryhmässä. Vastaajien mukaan Alajärvellä puhuttu murre on lämmintä ja kotoisaa maalaismurretta, nuorempien mielestä jopa hauskaa ja rempseää. Laitilan kiinnostus aiheeseen juontaa ensisijaisesti hänen omaan taustaansa.
–Toisen puolen sukuni on hyvin vahvasti alajärveläinen, ja Alajärvellä olen itsekin lapsuudessa viettänyt aikaa, hän kirjoittaa tutkielmansa johdannossa.
Lisäksi Laitilasta on kiinnostavaa, että Alajärvi sijaitsee yhdellä suomen jyrkimmäksi tunnetulla murrerajalla, ja paikkakunnalla puhuttava murre eroaa paljolti samassa maakunnassa puhuttavasta murteesta. Järviseudulla puhutaan muusta Etelä-Pohjanmaasta poiketen itämurteisiin ja tarkemmin vielä savolaismurteisiin luokiteltavia Keuruun-Evijärven välimurteita, mistä käytetään myös nimitystä savolaiskiila murrealueen muodon mukaan.
Laitilan tutkimuksen mukaan mahtipontisen eteläpohjalaismurteen sijaan useat alajärveläiset kokevat puhuvansa pehmeämpää ja vaatimattomampaa murretta.
–Murteen ja alajärveläisten leppoisuutta korostavat vieressä olevat rehentelevät eteläpohjalaiset, kuvaa yksi Laitilan kyselyyn vastannut. Toisaalta 83 vastaajan joukossa on negatiivisiakin kuvauksia, kuten että murre kuulostaa vähän ”juntilta” tai sivistymättömältä.
Tuloksia pohtiessaan Laitila tulee johtopäätökseen, että erilainen murre vaikuttaa jossain määrin siihen, että alajärveläiset eivät koe kuuluvansa maakuntansa ihmisten joukkoon. Samankaltainen murre muiden järviseutulaisten kanssa luo yhteenkuuluvuutta yli kuntarajojen. Laitilan Tampereen yliopiston Suomen kielen tutkinto-ohjelmassa tekemä pro gradu -tutkielma ”Alajärveläisten murreasenteista ja -tietoisuudesta” löytyy netistä ilmaiseksi.
Tapani Tyynelä
