SEURAKUNTALAISTEN kuuleminen järjestettiin 29.3. Lappajärven kirkossa. Paikalla oli runsas 50 seurakuntalaista tai asiasta kiinnostunutta. Viranhaltijoita oli vt. kirkkoherra Jenny Kärki, lakimiesasessori Tuomas Hemminki ja talouspäällikkö Antti Viita. Kirkkoherra Jenny Kärki avasi tilaisuuden kello 18, kertoen pääsiäisestä ja lukien Johanneksen Evankeliumista luvusta 11 paastonajan 5. sunnuntain tekstin, jossa ylipappi Kaifas keskustelee Jeesuksen kohtalosta neuvoston kanssa ja samalla sinetöi Kristuksen kohtalon. Kärki kertoo tilaisuuden olevan vapaamuotoinen ja pääpaino on kysymyksillä, joita seurakuntaliitoksen valmistelu on varmaan saanut aikaan.
Avauspuheenvuoron jälkeen lakimiesasessori Tuomas Hemminki oli valmiin vastaamaan paikallaolijoiden kysymyksiin.
–Olen iloisesti erittäin yllättynyt tästä väkimäärästä, teitä on todella runsasjoukko kokoontunut tänä ilta tänne Lappajärven kirkkoon, Tuomas Hemminki toteaa aluksi.
HÄN kertoo, että helmikuussa Lapuan tuomiokapituli teki aloitteen seurakuntajaon uudistuksesta. Lappajärveä koskee aloite Alajärven, Lappajärven ja Vimpelin seurakuntien yhdistymisestä. Olennaisin syy käytyihin keskusteluin on ollut seurakunnan jäsenmäärän kehitys ja seurakuntien verotulojen kehitys. Tosiasiallinen kehitys Lappajärven seurakunnassa on se, että kymmenen, viidentoista vuoden aikana liki viidennes jäsenmäärästä on vähentynyt. Samansuuntaista kehitystä on ollut muissakin seurakunnissa ja verotulot vähentyneet. Hemmingin puheesta käy ilmi että juustohöylällä leikkaaminen taloudessa on saavuttanut päätepisteensä tuomiokapitulin näkökulmasta ja niin tarvitaankin perustavan laatuisia muutoksia tähän seurakuntien hallintomalliin ja rakenteeseen, että saadaan mahdollistettua joustavampi henkilöstöhallinto.
Hemminki kertoo haluavansa kuulla läsnäolijoiden näkemyksiä ja ajatuksia tästä aloitteesta (seurakuntien yhdistyminen). Lappajärven seurakunta antaa vielä huhtikuun aikana lausuntonsa tuomiokapitulille, joka antaa oman lausuntonsa kirkkohallitukselle. Kirkkohallitus tekee viimekädessä päätöksensä näistä mahdollisista seurakuntaliitoksista.
UNTO PESSINEN, Lappajärven kirkkovaltuuston puheenjohtaja, aloittaa ensimmäisen puheenvuoron.
–Kyllä me pidämme siitä kiinni, että meidän on saatava seurakuntatalo, Pessinen toteaa.
Hänen puheensa mukaan menetetään kirkkoherra, seurakuntatalo ja neljän miljoonan metsät, jonka hän toteaa vääryydeksi. Lisäksi paikalla oleva runsas väkimäärä jo osoittaa sen, että asia kiinnostaa.
Hemminki kertoo kuullensa paljon puheenvuoroja seurakuntataloasiasta.
–Ehdottomasti kannatan tätä Unto Pessisen esitystä, toteaa seuraavassa puheenvuorossa oleva Arvi Kangastie.
Kangastien puheenvuorosta käy ilmi, että Lappajärven seurakunnalla on paljon käyttämättömiä kiinteistöjä, kuten esimerkiksi Kyrönniemi, joka tulisi myydä. Lisäksi hän toteaa, että seurakunnan metsistä myytäisiin 150–200 hehtaaria, joka käytettäisiin seurakuntatalon hyväksi.
MAARIT AHOLA ottaa seuraavana kantaa ja kertoo Lappajärven seurakunnan metsistä.
–Henkilökohtaisesti minä en katso, että Lappajärven seurakunta olisi minkäänlaisissa taloudellisessa kriisissä, ottaen huomioon, että meillä on 2000 hehtaaria metsää. Ja kuten Unto (Pessinen) äsken sanoi; niistä on 4 miljoonaa tarjottu. Minä uskon, että Lappajärven seurakunta pärjää aika pitkälle niiden kanssa, Maarit Ahola sanoo.
Ahola kertaa vielä sitä, kuinka Lappajärvellä ei ole ollut vakinaista kirkkoheraa ja niin ollen on oltu lapsipuolen asemassa.
Hemminki toteaa, että Lappajärven kohdalla ei ole käytetty kriteerinä taloudellista kriisiä ja metsäomaisuus tiedostetaan tuomiokapitulissa.
–Onko tosiaan niin että teille on tullut ihan konkreettisesti tarjous metsän ostamisesta? Hemminki kysyy.
Unto Pessinen vastaa Hemmingille:
–Jukka Viinamäki on pyytänyt näitä tarjouksia näiltä rahoitusyhtiöiltä. 3,8 miljoonaa ja vähän yli, Pessinen kertoo Hemmingille.
Tilaisuuden yli viidestäkymmenestä henkilöstä on kaiken kaikkiaan kahdeksan henkilöä, jotka ottavat aktiivisesti kantaa asiaan. Kokoontuneesta väestä kuitenkin huokuu huoli oman seurakunnan tulevaisuudesta. Seurakuntatalo ja seurakunnan metsäomaisuus nousevat tilaisuudessa päällimmäisiksi kysymyksiksi illan aikana. Metsäomaisuuden kohdalla Hemminki toteaa kysyttäessä sen, että kirkkohallitus voi viime kädessä kaataa metsäkaupan ja näin on joskus käynytkin. Mitä seurakuntien liittymiseen tulee Hemminki vastaa kysyjälle että: ”voi liittyä ja erotakin, näinkin on toimittu joskus.”
TILANNE on vaikea ja varmasti tunteita herättävä, onhan Lappajärven seurakunnalla pitkät perinteet emäseurakuntana aikoinaan Järviseudulla. Seurakunta oli ensin Pietarsaaren kappeliseurakuntana 1637 alkaen ja itsenäinen kirkkoherrakunta 1786 (mikä tosin toteutui käytännössä vasta 1816). Nykyinen seurakuntatalo, joka ei ole käytössä, rakennettiin 1971 arkkitehti Eero Virkkusen suunnitelmien pohjalta. Keittiö valmistui 2000.
LAPPAJÄRVEN seurakunnan jäsenmäärä on pienentynyt vuodesta 1999 vuoteen 2020 mennessä 1428 henkilön verran. Kyseessä on todellinen luku, ei ennuste. Ennuste vuoden 2040 jäsenmäärästä on 1737 seurakuntalaista Lappajärvellä.
Vuosien 1999–2020 välisenä aikana Lappajärven seurakunnan jäsenmäärä on pienentynyt 36,1 prosentilla, mikä on suurin pudotus jäsenmäärän suhteen näiden viiden seurakunnan joukossa. Evijärvi 30,1 prosenttia, Vimpeli 27,6 prosenttia, Kauhava 26,6 prosenttia ja Alajärvi 25,1 prosenttia.
Henkilöstökulujen osuus verotuloista vuosien 2017–2020 neljän vuoden keskiarvona laskettuna Lappajärven seurakunta on käyttänyt 84 prosenttia. Kauhava 63 prosenttia, Alajärvi 68 prosenttia, Evijärvi 69 prosenttia ja Vimpeli 70 prosenttia.
JUKKA HELIN laati selvityksen seurakuntarakenteen uudistamisesta 31.1.2022.
Talouden osalta Helin sanoo, että “Lappajärven seurakunnan vuosikate oli aavistuksen negatiivinen vuonna 2018, mutta on ollut tarkasteluvälin muina vuosina positiivinen. Taseessa oli vuoden 2020 lopussa runsaat 2,5 M€. Taseen loppusumma on supistunut tarkasteluvälillä 14 %. Tämä johtuu siitä, että vuosina 2019 ja 2018 taseen alijäämää kertyi yhteensä 220 985 €. Vuonna 2020 tase kääntyi hieman positiiviseksi. Veroprosentti on ollut 1,75 koko tarkasteluvälin, mutta alkaneena vuonna se on 1,9. Seurakunnan maksuvalmius oli vuoden 2020 lopussa 50 päivää ja on ollut selvästi alle minimitavoitetason koko tarkasteluvälin.”
Rakennuksien osalta hän sanoo, että “ainoa seurakunnan omistuksessa oleva rakennus, jolla on tasearvoa, on kirkko. Alaskirjatut seurakuntatalo, uusi pappila (rivitalo keskustassa) ja leirikeskus ovat ilman merkittävää korjaus- tai uudisrakentamista käyttökelvottomia. Leirikeskuksen myynti on vireillä. Jos itsenäinen Lappajärven seurakunta päättäisi seurakuntatalon uudisrakentamisesta, sen lakimääräiset velvollisuudet hautausmaan laajentamisesta ja sen myötä seurakunnan lakimääräisten velvollisuuksien toteutumisesta olisivat vaarassa. Vaihtoehtona olisi vähentää henkilöstöä alle kestävän tason. Lappajärven seurakunnan talouden tulevaisuus vaikuttaa sen haasteiden valossa huolestuttavalta.”
Metsäomaisuudesta hän sanoo, että ”metsänhoitoyhdistyksen vuonna 2020 laatimassa arviossa määritetään Lappajärven seurakunnan metsäomaisuuden käyväksi arvoksi runsaat 2,7 M€. Puuston arvo on lisäksi noin 1 M€. Asiantuntija-arvion mukaan Lappajärven seurakunnan metsien kestävä hakkuiden taso olisi noin 100 000 € vuodessa. Tarkasteluvälillä vuotuiset metsätalouden tuotot olivat kuitenkin suurimmillaan yli 211 000 €, vähimmilläänkin vajaat 114 000 € ja viime vuonna runsaat 166 000 €. Tästä syystä vuotuinen kestävä tuotto on tulevina vuosina keskimäärin noin 80 000 €.”
AIHE oli kiinnostanut seurakuntalaisia, mikä on hyvä koska asia on tärkeä ja mahdollinen muutos on suuri historiaa tarkasteltaessa. Myös mahdollinen metsäomaisuuden myynti ja sen vaikutukset heijastuisivat muihinkin alueita käyttäviin (metsästyseurojen vuokrasopimukset). Toisaalta kerran myyty on iäksi menetetty. Lappajärven seurakuntalaiset ovat ottaneet kantaa asiaan, ja tulevaisuus näyttää kuinka asiassa käy.
Loppuun sitaatti Maarit Aholan puheenvuorosta:
–Mutta itsenäisyyttä ei voi myydä kuin kerran ja minä en henkilökohtaisesti kannata tässä vaiheessa, toteaa Maarit Ahola
Käydyistä keskusteluista ja käytetyistä puheenvuoroista päätellen usko ja tahto selviämiseen itsenäisenä seurakuntana on vahva paikalla olleiden seurakuntalaisten joukossa. Koko tilaisuudesta on olemassa äänitallenne. Linkki tallenteeseen löytyy Järviseudun Sanomien nettisivuilta ja Facebookista.