Alajärvelle suunnitteilla suuri määrä uusia tuulivoimahankkeita

YKSI mahdollisuus kuntien tulojen lisäämiseen jatkossa ovat tuulivoimapuistot. Alajärvelle ollaan suunnittelemassa noin kymmentä eri tuulivoimahanketta, kertoo kaupunginjohtaja Vesa Koivunen.

–Kaupunginhallitus käsittelee Pohjan Voiman suunnittelemaa Suolasalmenharjun hanketta 11. huhtikuuta, ja päättää, lähteekö tekemään tuulivoimakaavoitusta hakijatahon kanssa vai ei. Kyse on yhdeksän myllyn hankkeesta.

Tekninen toimi toteutti hiljattain kuntalaisille kyselyn, johon vastasi useita satoja kaupunkilaisia tai muita asiasta kiinnostuneina.

–Se toimii tekniselle toimelle suuntaviivoina. Kaupunkilaisten mielipide tulee ottaa huomioon. Tämä hanke sijoittuu Koivumäen itäosaan, Möksyn suunnalle, mikä on selkeästi Alajärven tuulivoima-aluetta, ja jatkuu sitten Soinin ja Kyyjärven kuntien puolelle. Hanke-aihioita on suunniteltu ympäri Alajärveä ja poliitikot joutuvat tarkkaan miettimään, haluavatko he niitä joka paikkaan vai eivätkö halua. Päätös täytyy tehdä, mille alueille sitä tulee. Möksyn seutu on suhteellisen harvaan asuttua, mutta ainahan se mylly jollekin näkyy, usein kauaksikin. Monia asioita täytyy ottaa huomioon, pohti Koivunen.

–Selkeästi oli näkyvissä, että kukaan ei halua tuulivoimaa takapihalleen, mutta kyllä sitä kuitenkin haluttiin rakennettavan.

Sen lisäksi, että kaupunki saa mahdollisista rakennettavista tuulimyllyistä kiinteistöveroa voimalaitosveron nimikkeellä, myös vuokrasopimuksista on tulossa korvausta maanomistajille.

–Ilmeisesti ne ovat varsin hyviä sopimuksia. Jonkin verranhan myllyjen rakentamine tuo palveluiden ostoa ja infran huolto työllistää ihmisiä myöhemminkin. Energiaomavaraisuus on yksi osa sitä. Helmikuun myrskypäivänä tuulivoima tuotti toisen kerran historiassa enemmän sähköä kuin ydinvoima, Koivunen kertoi.

Talousjohtaja Tapani Kotanen pohtii tuulivoimarakentamisen vaikutusta asumisviihtyvyyteen ja kiinteistöjen arvoon alueilla, joille tuulivoimaa rakennetaan.

–Esimerkiksi Uusikylän suunnalla myös voimajännitelinjoja rakennetaan suhteellisen lähelle asutusta. Perhoon asti on selkeää korpimaisemaa, missä asutusta ei juuri ole, mutta sijoittamisessa varmasti yritetään hyödyntää valmiina olevaa infraa ja saada siitä säästöjä.

Jaa juttu: