Mahdollisten altistumisien aiheuttajat on myös selvitettävä. Kun opetustilojen osuutta altistumisiin arvioidaan, on huomattava, että oppilaat oleskelevat viikoittain koululla noin 25–35 ja muualla 133–143 tuntia, josta pääosan kotona.
Opetustilojen osalta vaihtoehtoina on muuttaa ja peruskorjata Aapiskujan olemassa olevia tiloja tai rakentaa uutta ja ainakin osittain purkaa vanhat rakennukset. Vaihtoehtojen suunnittelun pohjaksi on laadittava tuleviin oppilasmääriin perustuva arvio tarvittavista opetustiloista. Oppilasmäärät ovat pienentyneet ja kaikkia tiloja ei enää tarvita. Ohjelmaan lisätään talotekniikan ja kiinteistönhuollon tilat, syntyy ns. huonetilaohjelma, joka ohjaa jatkosuunnittelua ja on pohjana kustannusarvioille. Paras asiantuntemus opetustilojen tarpeesta ja ominaisuuksista löytyy sivistystoimesta koulujen opettajilta. Opettajille on järjestettävä tilaisuus perehtyä uusimpiin nykyaikaisiin koulurakennuksiin. Esimerkkejä löytyy tästä maakunnastakin, niin uusia rakennuksia kuin perusparannettuja ja nykyiseen opettamiseen muutettuja vanhoja rakennuksia.
Huonetilaohjelman pohjalta laaditaan rakentamisvaihtoehtojen kustannusarviot. Uuden rakennuksen kustannusarvion laatiminen tavoitehintamenettelyllä on suhteellisen helppo. Kustannusarvio edellyttää kuitenkin rakennuspaikan määrittämisen ja hyväksi olisi, että rakennusta voidaan tarvittaessa laajentaa.
Uuden rakennuksen suoriin kustannuksiin on lisättävä tyhjilleen jäävien Aapiskylän koulun rakennusten purkamisen suorat kustannukset ja välillinen vaikutus kunnaan taseeseen. Kaikki nämä kulut on kuitenkin kunnan pystyttävä lähivuosina maksamaan.
Aapiskujan koulun rakenteiden korjaukset, tilojen muuttamiset tai laajennukset ja mahdollisen purkamiset on suunniteltava ainakin tilojen pinta-alalaskennan tasolle, jotta tarpeeksi tarkka kustannusarvio on mahdollinen.
Rakentamispäätökset valtuustossa tulisi sitten tehdä vaihtoehtoja vertaamalla hankittujen kustannusarvioiden ja kunnantalouteen vaikuttavien tosiasioiden pohjalta. Kuntataloudessa on vuodesta 2023 eteenpäin nähtävissä monia epävarmuutta lisääviä tekijöitä. Esimerkiksi hyvinvointialueen käsissä on, jääkö Vimpelissä kunnan rasitteeksi sote-kiinteistöjä tyhjilleen jo tyhjinä olevien Js-sairaaalan, Lakaniemen koulun, Sääksjärven koulun, ym. lisäksi. Varovaisuutta tarvitaan, sillä talouden pettäessä kuntaliitokseen ajautuminen saattaa tehdä kaikki koulurakennuksiinkin tehdyt uhraukset turhiksi. Ratkaisut sanellaan silloin muualta.
Vimpelin kunnalla on koulujen ylläpidossa ja sivistysharrastuksissa pitkät ja kunniakkaat perinteet. Kun ratkaisuja Aapiskylän koulurakennusten osalta tehdään, tulee ymmärtää, että käyttöarvojen ja materiaalisten arvojen lisäksi koulurakennuksiin liittyy muitakin arvoja. Aapiskujan koulu on osa vimpeliläisyyttä ja sen sivistyshistoriaa.
Rakentamispäätökset joudutaan tekemään vallitsevien realiteettien ja monien arvojen ympäristössä. Mielenkiinnolla jään odottamaan.
Seppo Tuomisalo, varavaltuutettu
