–Hankkeiden kesken tehdään yhteistyötä, kertoi Suomen kylät ry:n hallinnoiman VeVa-hankkeen (Vetovoimainen ja vastaanottava) vetäjä Manar Ameli Uusia tuulia kylätoimintaan -webinaarissa torstaina.
–Suurimpana haasteena näemme kyläyhteisöjen aktiivijäsenten jaksamisen, jota kaikki pyrimme tukemaan.
VeVa-hanke toimii sekä Leader Aisaparin, että satakuntalaisen, Porin ympäristössä vaikuttavan Karhuseudun alueella.
–Menemme kyliin; ajamme kyläaktiivien luokse ja kolkutamme ovelle, kerromme, että olemme tässä kuulemassa heitä ja auttamassa.
Hanke pyrkii auttamaan istumisen ja kouluttamisen sijaan löytämään ratkaisuja toiminnallisella tavalla; oivaltaen, nauraen ja oppien, yhdessä.
–Ensin lähdetään tunnistamaan haasteita, mihin ne liittyvät, havainnoidaan ja pohditaan, tarvitaanko vaikka osallisuusvalmennusta. Sitten aletaan etsiä ideoita ja ratkaisuja. Autamme kylissä toimivia yhteisöjä tunnistamaan roolinsa ja huomaamaan, kuinka tärkeää vaikuttaminen on osallisuuden ja yhteisöllisyyden näkökulmasta. Yhteisöt tekevät kylistä vetovoimaisia. Lisäksi edistämme kylien toimintaa antamalla neuvoja ja tukemalla aktiivien jaksamista.
–Kutsumme itse itseämme kyliin, mutta hankkeen pilottikyläksi voi ilmoittautua. Riippuen asiasta otetaan kolmesta viiteen tapaamiskertaa. Jokainen valmennus, tapahtuma ja lopputulos on sen kylän näköinen, Ameli totesi.
LEADER Aisaparin tiedottaja Päivi Kultalahti kertoi, että Aisaparin kautta kylille on tarjolla toimintaa, neuvontaa ja rahoitusta.
–Kylille III -hankkeessa teemoina ovat Osaava ja osallistava kylä, Kiertotaloutta kylille, Hyvinvoivat kylät sekä Arjen turvaa kylille. Esimerkiksi viime vuonna järjestimme virtuaaliset kumppanuuspöydät, joiden teemana oli järjestöystävällinen kunta: niihin osallistui noin 500 henkilöä. Samanlaisia yhteistyöpöytiä järjestetään jatkuvasti, voidaan kokoontua minkä tahansa teeman ympärille miettimään asioita yhdessä. Kauhavalla on meneillään Kylät kehittävät Kauhavaa -prosessi, jossa kaupunginosittain kootaan kylät yhteen ja mietitään kylien sisäistä, välistä ja kunnan kanssa tehtävää yhteistyötä. Samanlaista on tarkoitus toteuttaa Järvi-Pohjanmaan puolella ja viedä läpi kaikilla paikkakunnilla, jotka haluavat.
TARJA Vuorinen kertoi Landemia-hankkeen, jossa Evijärvi ja Soini ovat pilottikuntina, selvittävän, millaisia haasteita ja esteitä maalle muuttamisesta haaveileva kohtaa ja kuinka niitä voitaisiin purkaa tai ylittää.
–Olemme huomanneet, että kylissä tehdään paljon hienoja juttuja, mutta saatetaan ajatella, ettei tässä ole mitään kummallista. Kyläkierroksilla tunnistetaan ja nostetaan esille näitä kylien vahvuuksia, joilla kyliä voisi markkinoida. –Yhteisöllisyyden lisäämiseksi myös kesäasukkaita olisi hyvä saada mukaan toimintaa, heillä on erilaista osaamista, ideoita ja luovuutta tuotavaksi kylän toimintaan.
Perimmäinen tarkoitus on mahdollistaa hyvä elämä maaseudulla yhä useammalle.
Tilaisuudessa oli mukana Suomen Kylät ry:n toiminnanjohtaja Aleksi Koivisto, joka totesi pohjalaisten olevan ylpeitä kotiseudustaan ja Etelä-Pohjanmaan maaseudun matkailupotentiaalin kasvavan koko ajan.
–Siellä, minne byrokraatit eivät yllä, on tilaa kehittää itse. Aktiivisuus ja elinvoimaisuus lähtee alhaalta ylöspäin.
Keskustelussa nousi esille, että tyhjillään olevia mummonmökkejä ja maataloja voisi ja pitäisi vuokrata kylissä vieraileville ja maallemuutosta haaveileville.
–Saatetaan ajatella, ettei esimerkiksi lapsuudenkohtiaan kehtaa laittaa vuokralle tai myyntiin, mutta monet etsivät taloa, jossa kaiken ei tarvitse olla viimeisen päälle, vaan voi itse laittaa mieleisekseen, Tarja Vuorinen totesi.
Monissa kylissä on tilanne, joissa samat aktiiviset ihmiset ovat mukana useammassa yhdistyksessä ja toimielimessä, eikä uusiin ideoihin riitä innokkaita toteuttajia. Tällöin voitaisiin koota saman pöydän ääreen kaikki toimijat ja yhdessä käydä läpi kaikkien toiminnot, ettei tule päällekkäisyyksiä tai kilpailuja, miettiä, millaisia rajapintoja toiminnoilla on. Ratkaisu voi olla kumppanuuspöytä, yhteisöjen yhteistyömalli, kaikkien yhdistysten edustus kyläyhdistyksen hallituksessa tai yksi yhdistys, jonka alla kaikki muut toimijat ovat ja joka voi vastata hankkeiden toteutuksesta, jolloin byrokratiaa ja kokousten määrää saadaan vähemmäksi.
