–Kyllä sitä 80-luvulla on aloitettu urakoinnit metsäautoteiden auraamisella. Kunnalta yksityisteiden kunnossapito siirtyi tienhoitokunnille 2000-luvun taitteessa ja 2009 vuodesta olen talviurakkaa niiden osalta tehnyt, Vartio muistelee.
Maaseudulla asuvalle tiestön ajokelpoisuus on tärkeässä roolissa, sillä kulkeminen töihin ja asioille tapahtuu pääsääntöisesti omalla autolla. Urakoitsijalle tiet tulevat tutuksi, sillä niiden kunnossapito talvella vie kymmenestä jopa 14 tuntiin sateisena päivänä.
–Kyllä siinä ihan työpäivän saa tehtyä ja yhdelle traktorille piisaa itsellä töitä. Myräkkäpäivinä vanhin pojista on toisella traktorilla apuna. Talvet eivät koskaan ole samanlaisia ja mukautuminen sen hetken tilanteeseen on tärkeää, Vartio pohtii.
Suurimmilta vaaratilanteilta Vartio kokee välttyneensä, mutta tarkkana saa liikenteessä kaluston kanssa olla.
–Kyllä nykyajan kiire tuolla teillä näkyy. Itse yritän paljon tilanteita ennakoida, sillä vilkkuvalot eivät välttämättä saa ihmisiä huomioimaan tilannetta tarpeeksi.
TÄNÄ VUONNA talvi on Vartion mielestä sisältänyt paljon pyrykelejä, jolloin tiestöt täyttyvät nopeasti tai menevät paikoitellen tukkoon.
–Vaikka tie olisi muuten liikennöitävässä kunnossa, kinoksia on saattanut kertyä sen verran, että joistain paikoista on hankala päästä läpi, Vartio toteaa.
Tiestön tuntemus sekä alueellisen ympäristön vaikutus säähän onkin merkittävä etu tiehuollon kannalta.
–Kyllä sitä on oppinut tuntemaan, miten päin kannattaa tiet avata ja mihin lumi usein talvella kerääntyy, Vartio toteaa. –Järvilläkin tuntuu olevan vaikutusta siihen, miten alueellisesti lumi kerääntyy.
Yksityisteiden osalta Vartio pitää usein itse huolen siitä, milloin on lähdettävä tien päälle.
–Sääennusteet ovat tänä talvena pitäneet aika hyvin paikkansa. Se helpottaa työhön lähdön suunnittelua.
Vartio pitääkin tärkeänä, että tiestö on huollettu aina siten, että siitä ei aiheudu lisähaittaa esimerkiksi hätäajoneuvoille.
–Avun pitää päästä perille silloin kun hätä on.
Noora Tupeli
