Tartuntatautilain pykälämuutos ei uhkaa palveluita Järvi-Pohjanmaalla

JÄRVI-POHJANMAAN perusturvan palvelut eivät vt. peruspalvelujohtaja Jaakko Anttilan mukaan vaarannu, vaikka joukolle perusturvan palveluksessa olevia joudutaan tartuntatautilain pykälän vuoksi etsimään korvaavaa työtä. Kyseessä on muutama kymmenen sosiaali- ja terveysalan ammattilaista, jotka eivät ole osoittaneet hankkineensa lain mukaista rokotesuojaa covid-19-tautia vastaan tai todistusta alle kuusi kuukautta sitten sairastetusta koronataudista.

Lakisääteiset palvelut ja potilasturvallisuus eivät saa lakimuutoksen vuoksi vaarantua.

Järvi-Pohjanmaalla toiminnot ja palvelut näyttäisivät jatkuvan niin, ettei lakimuutoksesta ole haittaa asiakkaille.

–Lakisääteisistä palveluista ei ole mahdollisuutta tinkiä, eikä ajaa palveluita alas. Joissakin tietyissä paikoissa, kuten asumispalveluyksiköissä saatetaan tilapäisesti laskea hoitajamitoitusta nykyisestä lain säätämälle alarajalle ja koulutuksia siirretään myöhempään ajankohtaan. Olemme hankkineet sijaisia työstä pois jäävien tilalle.

Eduskunnan joulukuussa hyväksymä tartuntatautilain väliaikainen 48 a-pykälän soveltaminen koskien sosiaali- ja terveydenhuollon tehtäviä, joissa on lähikontakteja asiakkaisiin ja mahdollinen tartuntariski covid-19-taudin vakaville seuraamuksille alttiille potilaille, edellyttää, että tällaisissa tehtävissä työskentelevillä täytyy olla täysi koronarokotesuoja tai näyttö siitä, että on sairastanut koronan korkeintaan kuusi kuukautta aikaisemmin. Pykälä tuli voimaan 1. helmikuuta. Se velvoittaa työnantajan ensisijaisesti etsimään työntekijälle muuta työtä, ellei tällä ole lain määrittelemää suojaa covid-19-tautia vastaan. Ellei muuta työtä ole osoittaa, työnantajalla ei ole myöskään velvoitetta palkanmaksuun. Palkanmaksuperusteen poistuminen edellyttää kuitenkin laajaa edeltävää selvitystä.

–Meillä on tällä hetkellä 10–15 henkilöä, joille vielä yritämme löytää korvaavaa työtä. Olemme linjanneet, että ensi viikosta alkaen rokottamattomana ei voi olla työssä.

Osalle rokottamattomista sosiaali- ja terveydenhuollon työntekijöistä on mahdollistettu työssä jatkaminen erilaisilla työjärjestelyillä, mutta kaikille ei ole ollut suoraan tarjota korvaavaa työtä.

–Sivistys- ja teknisen toimen kanssa käydään neuvotteluja siitä, onko siellä sopivia työtehtäviä, joita voitaisiin tarjota. Velvoite etsiä korvaavaa työtä ei pääty palkanmaksuvelvoitteen päättymiseen, vaan etsimme heille aktiivisesti työtä jatkossakin kaupungin muissa yksiköissä.

LAKI mahdollistaa rokottamattomien henkilöiden käyttämisen hoitotyössä, mikäli se on palveluiden tuottamisen kannalta välttämätöntä.

–Näin voi käydä, jos esimerkiksi yhtäkkiä tulee paljon koronatartuntoja yksiköihin, meillähän ei tällä hetkellä kauheita sijaisreservejä ole. Esihenkilöille annetaan ohjeet, että missä tilanteessa erityisestä syystä voi rokottamattomia käyttää.

Pakkorokotuksista ei Anttilan mukaan voi puhua.

–Rokotuksen ottaminen on jokaisen henkilökohtainen asia, ollaan pyritty tarjoamaan siitä kaikki tieto mitä meillä on, jo viime vuoden alusta alkaen. Lain mukaan tällainen suoja täytyy olla, jos aikoo hoitotyötä tehdä ja meidän täytyy noudattaa lakia. Kunnioitamme yksilönvapautta, mutta kannustamme siihen, että jos joku vielä rokotteen haluaa hakea, siihen on mahdollisuus.

Jaa juttu: