TÄNÄÄN on ollut hidas aamu. On tehty aamutoimet, juteltu ja luettu lehdet, kertoo perhehoitaja Lea Vasalampi keskiviikkoaamustaan lappajärveläisen Orvokki Sadeharjun kanssa.
–Orvokki on tullut meille yökylään, lomalle, kuten sanomme.
Vimpeliläinen Vasalampi on toiminut perhehoitajana kaksi vuotta ja on tällä hetkellä ainoa perusturvan alueella toimeksiantosopimuksella toimiva perhehoitaja.
Ikäihmisten perhehoito on Järvi-Pohjanmaalla intervallihoitoa. Asiakkaat ovat pääsääntöisesti kotona asuvia vanhuksia, joiden omaishoitajien lakisääteisten vapaiden ajaksi hoidettava voi valita joko intervalliosaston tai perhehoidon.
–Näen perhehoidon hyvänä puolena kodinomaisuuden ja vaihtelun hoidettavan omaan arkeen, kun hänen omaishoitajansa saa samalla ladata akkujaan. Kyllä hoidettava tässä varmasti saa enemmän läheisyyttä ja huomiota kuin isommassa yksikössä, vaikka hyvää hoitoa sielläkin on, sen tiedän, toteaa Vasalampi.
–Perusturvan kanssa on tehty toimeksiantosopimus, jonka mukaan voimme tarjota perhehoitoa 14 vuorokautta kuukaudessa. Kokoaikaista perhehoitoa Järvi-Pohjanmaalla ei ole käytössä.
Vasalampi osallistui puolisonsa kanssa Järvi-Pohjanmaan ensimmäiseen perhehoitajien valmennukseen kolmisen vuotta sitten.
–Koulutus oli todella mielenkiintoinen, sitä olisi jatkanut pidempäänkin, Vasalampi kertoo.
USEIMMITEN perhehoidossa ollaan kolmesta päivästä viikkoon, mutta joskus kymmenenkin päivää.
–Pyrimme tarjoamaan omaishoitajille myös pidempiä jaksoja, vapaata mikä auttaa omaishoitajaa palautumaan ja keräämään voimia. Seitsemän päivän vapaa ei vielä vaikuta omaishoidon tukeen, Puoliväli toteaa.
–Kolmelta vuorokaudelta veloitetaan edullisempi omavastuu, loput päivät menevät normaalilla vuorokausimaksulla.
–Omaan elämäntilanteeseen perhehoito sopii hyvin. Vieraat tuovat väriä elämään, kun olemme tässä pääasiassa puolison kanssa kahdestaan. Usein keskustelut hoidettavien kanssa ovat älyttömän mielenkiintoisia. Nuorena olin hieman kateellinen ystävälleni Seijalle, kun hänen isovanhempansa olivat siinä lähellä, ajattelin, että minäkin haluaisin oman mummon. Tässä saa hyvin kontaktia ikäihmisiin, se on iso rikkaus, ja syy, miksi tykkään tästä työstä, Vasalampi kertoo.
–Perhehoito on hyvä valinta, jos haluaa tehdä töitä kotona, toimia ikäihmisten kanssa ja tarjota omaishoitajalle paljon kaivatut vapaapäivät.
Usein perhehoitajiksi alkavat ovat lähellä eläkeikää olevia hoitoalan ihmisiä tai alaa vaihtavia. Periaatteessa kuka tahansa voi alkaa perhehoitajaksi, kunhan hänellä on kiinnostusta ja valmiuksia toimia perhehoitajana ja lisäksi hän on valmis sitoutumaan tehtävään.
Työstä saa kulukorvauksen ja hoitopalkkion.
–Kodin osalta edellytetään, että hoidettavalle on oma huone ja että wc- sekä suihkutilat ovat tarpeeksi tilavat, että niissä mahtuu liikkumaan myös rollaattorin kanssa, toteaa Puoliväli.
ETELÄISEMMÄSSÄ Suomessa perhehoito on yleistä.
Perhehoito sijoittuu palveluasumisen ja tehostetun palveluasumisen välimaastoon; hoidettava on siinä tilassa, ettei pärjää yksin kotona, muttei myöskään tarvitse ympärivuorokautista hoitoa. Perhehoitoon soveltuvuus nousee esille palvelutarpeen arviota tehtäessä ja sitä tarjotaan asiakkaille, jos mahdollista.
–Perhehoitolain mukaan perhehoitaja voi hoitaa kerralla jopa neljää henkilöä, ja jos hän tekee hoitotyötä puolisonsa kanssa ja hommalla kummalla on terveydenhuollon koulutusta, hoidettavia voi olla kuusi.
Perhehoitovalmennukseen sisältyy seitsemän kokoontumista parin viikon välein. Ennen koulutuksen alkua hakijat haastatellaan. Valmennuksen jälkeen osallistujalla on pätevyys toimia perhehoitajana, jos niin haluaa. Toimeksiantosopimus tehdään jokaisen perhehoitajan kanssa erikseen ja työ alkaa, kun perhehoitoon haluavia hoidettavia löytyy.
Perhehoitovalmennuksesta kiinnostuneet voivat ottaa yhteyttä Eija Puoliväliin.
