Hirvikannan rakenteen osalta noudatettiin hirvikannan hoitosuunnitelmassa linjattuja tavoitteita. Tavoiteltava naarashirvien osuus hirvikannassa on noin 1,5 yksilöä yhtä urosta kohti ja metsästyksen jälkeen jäävään kantaan, on tavoitteena jättää 20–30 prosenttia vasoja. Sekä rakenne- että tiheystavoitteet ovat samat kuin vuosina 2018–2020 olleet tavoitteet.
Asetetuilla tavoitteilla on tarkoitus turvata hirvikannan elinvoimaisuus sekä riistataloudelliset hyödyt. Samalla mahdollistetaan monilajinen kannanhoito sekä samaan aikaan hirvikannan hoidosta koituvat haitat pidetään kohtuullisina. Uudet tavoitteet edellyttävät hirvitalousalueilla hirvikannan maltillista pienentämistä tai pitämistä samalla tasolla.
Riistanhoitoyhdistykset olivat kaikilla hirvitalousalueilla laatineet verotussuunnitelman, joka tähtää asetettujen tavoitteiden alarajalle. Käytännössä viime syksyn hirvenmetsästyksellä siis edelleen pienennettiin hirvikantaa.
SUOMEN riistakeskus Rannikko-Pohjanmaa oli myöntänyt syksyn 2021 hirvenmetsästykseen Rannikko-Pohjanmaan alueelle 1 985 pyyntilupaa. Edellisellä metsästyskaudella (v.2020 Rannikko-Pohjanmaalla käytettiin 82,5 prosenttia myönnetyistä pyyntiluvista ja niillä kaadettiin 2 473 hirveä silloin myönnetyllä pyyntilupamäärällä 2 235 kpl). Valkohäntäpeuran pyyntilupia myönnettiin tulevalle kaudelle 1 548. Vuonna 2020 myönnettiin 1 342 valkohäntäpeuran lupia ja niistä käytettiin 65,7 prosenttia eli 1 184.
Hirvikannan hoidolla on suuri merkitys maalaiskuntien väestölle ja luonnolle. Hirvi tuottaa sekä aineellista että aineetonta hyvinvointia ja on tärkeä osa luonnon ekosysteemiä. Hirven metsästyksen katsotaan ylläpitävän kylien elinvoimaisuutta ja kasvattavan sosiaalista pääomaa paikallisyhteisöissä. Edellisellä metsästyskaudella pohjalaismaakuntien hirvenmetsästäjät viettivät pyynnissä aikaa lähes 100 000 metsästyspäivää, samalla käyttäen metsästyksen välittömiin kuluihin reilut kaksi miljoona euroa. Vastineeksi metsästäjät saavat noin viisi miljoonan euron virkistysarvon sekä lisäksi liha-arvoa. Tuon lisäksi maakunnissa hirvikoiraharrastus on yksi Suomen aktiivisimpia. Sillä on iso merkitys virkistysarvona sekä koirajalostustoiminnassa.
