• Tero Järvinen esitteli hyvinvointialueen toimintaa kuntalaisinfossa.

Aluevaltuutetut päättävät jokaista suomalaista koskettavista asioista

Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri järjesti maanantaina kuntalaisten toiveesta vielä ennen aluevaaleja avoimen yleisötilaisuuden Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueen valmistelun eli sote-uudistuksen tilanteesta.

Tilaisuudessa käytiin läpi, miten hyvinvointialueen valmistelu etenee, mitä on tehty tähän mennessä ja mitä tapahtuu seuraavaksi, sekä millaisia asioita maaliskuussa aloittava aluevaltuusto tulee kuluvan vuoden aikana käsittelemään.

Näistä olivat puhumassa Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin johtaja ja Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueen väliaikaisen valmistelutoimielimen puheenjohtaja Tero Järvinen ja valmistelutoimielimen muutosjohtaja Tanja Penninkangas.

TULEVAN hyvinvointialueen ylintä päätösvaltaa käyttää aluevaltuusto, joka valitaan aluevaaleilla sunnuntaina. Valtuuston lisäksi on hallitus, tarkastuslautakunta ja esimerkiksi lautakuntia, jotka valmistelevat asioita aluehallitukselle.

Etelä-Pohjanmaalla valitaan 59 aluevaltuutettua. He aloittavat tämän vuoden maaliskuussa. Hyvinvointialueet aloittavat toimintansa 1.1.2023.

Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialue vastaa vuoden 2023 alusta alkaen sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen palveluiden järjestämisestä alueellamme. Tähän asti niistä ovat olleet vastuussa kunnat ja sairaanhoitopiirit.

Hyvinvointialueemme budjetti on noin 791,3 miljoonaa euroa. Se tulee palvelemaan noin 192 150 eteläpohjalaista asukasta, ja sillä on noin 9 000 työntekijää.

Hyvinvointialue yhdistää Etelä-Pohjanmaan alueen nykyiset 11 sote-organisaatiota ja pelastuslaitoksen yhdeksi kokonaisuudeksi. Sotekeskusten päätoimipisteitä tulee olemaan 1 + 7: Seinäjoella, Kauhavalla, Lapualla, Alajärvellä, Ilmajoella, Kurikassa, Kauhajoella ja Alavudella.

–Aluevaltuutetut päättävät aikanaan palveluverkosta ja siitä, mistä, miten ja millä tavoin palveluita tarjotaan meidän kuntalaisillemme, Tanja Penninkangas sanoi.

–Palveluiden taso ja turvallisuus eivät heikkene järjestämisvastuun siirtyessä. Kuntien sote-kiinteistöt vuokrataan kolmeksi plus yhdeksi vuodeksi ja valtuusto päättää palveluverkon kehittämisestä. Kaikkien nykyisten organisaatioiden henkilöstö siirtyy liikkeen vanhoina työntekijöinä hyvinvointialueen palvelukseen, kertoi Tero Järvinen.

SOTE-UUDISTUKSEN tavoitteena on kaventaa hyvinvointi- ja terveyseroja, turvata yhdenvertaiset ja laadukkaat sosiaali- ja terveyspalvelut kaikille suomalaisille, parantaa palveluiden saatavuutta ja saavutettavuutta erityisesti perustasolla, turvata ammattitaitoisen työvoiman saanti, vastata yhteiskunnallisten muutosten mukanaan tuomiin haasteisiin sekä hillitä kustannusten kasvua.

Valmistelussa kolme tärkeintä asiaa ovat olleet väestökehityksen huomioiminen, henkilöstön saatavuus ja rahoituksen riittävyys, Penninkangas sanoo.

–Tiedämme, että tulevaisuudessa meillä on yhä enemmän ikäihmisiä, joiden palveluista olemme vastuussa, ja nuorten määrä vähenee. Meillä on jo tällä hetkellä pulaa tietyistä osaajista, kuten lääkäreistä, sosiaalityöntekijöistä, puheterapeuteista, jopa sairaanhoitajista. Tiedämme myös, että mikäli kustannusten kasvu jatkuu samalla tahdilla, rahoitus ei tule riittämään.

Tällä hetkellä erikoissairaanhoidon ja hoivapalveluiden osuus Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kustannuksista on yli 60 %.

Järvinen luetteli useita edellytyksiä, joiden on toteuduttava julkisella sektorilla, että sote-uudistus onnistuisi ja hyvinvointialue saadaan toimimaan. Yksi niistä on, että poliittiselta johdolta vaaditaan avarakatseisuutta.

–Monella mielessä saattavat olla ensimmäisenä oman kunnan asiat, mutta jatkossa on oikeasti välttämätöntä katsoa Etelä-Pohjanmaata kokonaisuutena rajalta toiselle, hän sanoi.

Aluevaltuuston on yhdenmukaistettava Etelä-Pohjanmaan palvelukriteerejä niin, että palvelujen myöntämisperusteet ovat samat niin Teuvalla kuin Kauhavallakin.

–Meidän useilla eri organisaatioilla on tällä hetkellä useita eri tapoja, ja hyvinvointialue tulee yhdenmukaistamaan palveluihin liittyviä asioita, Järvinen sanoi.

TÄLLÄ HETKELLÄ hyvinvointialuemalliin siirtymisessä eletään väliaikaishallinnon aikaa. Väliaikainen valmistelija, Vate, johtaa hyvinvointialueen toiminnan ja hallinnon käynnistämisen valmistelua ja käyttää sitä koskevaa päätösvaltaa sekä vastaa tehtäviinsä liittyvästä puhevallan käyttämisestä aluevaltuuston toimikauden alkuun asti.

Kuntalaisinfossa näytettiin tilannekuva siitä, kuinka hyvin hyvinvointialueen valmisteluun liittyvät asiat ovat pysyneet aikatauluissaan. Hallintoon, talouteen ja tukipalveluihin sekä johtamiseen ja osaamiseen liittyvät tehtävät ovat edenneet suunnitellusti. Palveluiden järjestämiseen ja yhdyspintoihin liittyviä osatehtäviä on vielä aloittamatta, mutta niiden toteutus jatkua vuoden 2022 puolelle.

Powerpointissa todetaan, että ICT-puolella on olemassa aikatauluriski, jos ICT-järjestelmissä tarvitaan kilpailutuksia. Sosiaalihuollon osalta ostopalvelut ovat haasteellisia, ja tietojärjestelmätoimittajien kyvykkyys on selvitettävä ensi tilassa.

VAALIEN jälkeen, keskiviikkona 26.1. kello 17–18, pidetään vielä toinen, sisällöltään samansuuntainen kuntalaisinfo. Lisäksi valituiksi tulleille aluevaltuutetuille järjestetään seminaarit tammi-helmikuussa.

–Hyvinvointialue päättää palveluista, joita me kaikki käytämme. Suosittelemme kaikille sitä, että käyttäkää äänioikeuttanne, Tero Järvinen sanoi. –Näitä vaaleja on yritetty leimata mielenkiinnottomiksi, mutta jos ajatellaan, millaiset asiat tässä ovat kyseessä, ja että nämä ovat historian ensimmäiset aluevaalit, mielestäni nämä ovat kiinnostavimmat vaalit pitkään aikaan.

Kuntalaiset voivat myös vaikuttaa hyvinvointialueen strategiaan käymällä 19.–25.1. välisenä aikana osoitteessa www.epsoteuudistus.fi. Siellä kuntalaisilta kysytään, mikä heidän mielestään on tärkein arvo, jonka pitäisi ohjata uuden hyvinvointialueen toimintaa. Tällaisia arvoja voivat olla esimerkiksi hoitoalan työntekijöiden työhyvinvointi tai se, että kaikki saavat hyvää hoitoa asuinpaikastaan tai varallisuudestaan riippumatta.

Jaa juttu: