Tässä vaiheessa on tietenkin hyvin ennenaikaista sanoa, mikä on lähipalveluiden toiminnallinen saatavuus. Yksi tärkeimpiä asioita on, että meillä olisi riittävästi saatavilla osaavaa henkilökuntaa.
Itse, jos toimin hyvinvointialueen valtuustossa, vaikutan lähipalveluiden saatavuuden puolesta.
Meillä on kahdenlaisia ehdokkaita. Toiset painottavat maakunnallista toimintamallia ja luottavat, että maakunnasta meidän palvelut hoituvat automaattisesti leveiden hartioiden kautta. Näin asioiden laita ei ole. Meidän oma toiminta on hyvin ratkaisevassa roolissa, myös näiden palveluiden turvaamiseksi. Tästä syystä on tehty niin sanottu alueellinen malli, jossa pyritään vaikuttamaan asioiden kulkuun ainakin alkuvaiheessa.
ORGANISAATIOT poistuvat ja toiminta tässä suhteessa aivan varmasti vaikeutuu. Siksi on tärkeää, että alueelta on hyvinvointialueen valtuustossa asiansa osaavia sote-puolen luottamushenkilöitä, joilla on laajamittainen kokemus asioiden kulusta menneessä aikakaudessa, josta on kertynyt kokemusta ja näkemystä, niin sosiaalipuolen kuin terveydenhoidon osalta. Mitkään tittelit tässä asiassa ei auta.
Itselläni on Järvi-pohjanmaan Perusturvalautakunnassa ja omassa organisaatiossa 12 vuoden kokemus. Kunnalliselta luottamusmies puolelta 40 vuotta, myös maakuntavaltuustossa olen toiminut.
Hyvinvointialueilla on velvollisuus taata asukkaiden palvelut kaikissa olosuhteissa.
Näistä pidän kiinni. Se on minulta lupaus. Hyvinvointialueiden on pidettävä kiinni sote-alan työntekijöistä työoloja ja palkkoja parantamalla. Vaikka palkkapolitiikka ei varsinaisesti kuulu tämän hallinnon piiriin, me voimme kuitenkin edistää tätäkin puolta. Palkkaharmonisointia tulee tapahtumaan, ja se parantaa ainakin jonkin verran tätä asiaa.
Vahvat julkiset palvelut on pidettävä yllä. Suomella ei ole varaa yhteenkään hoivakotikatastrofiin tai inhimillisen hoidon laiminlyöntiin.
MEILLÄ on omassa talousarviossa 37 milj. menot ja yhteistoiminta-alueella kokonaisuutena noin 63 milj. euroa. Kolme kuntaa: Alajärvi, Vimpeli ja Lappajärvi.
Valtio ottaa kunnilta nämä sotepuolen rahat, jotka ovat noin 20 miljardia euroa, näistä aluevaltuustot sitten päättävät hyvinvointialueilla.
Aluevaltuustoehdokas Olli Ketola
