YKSI tammikuussa pidettävien ensimmäisten aluevaalien ehdokkaista on keskustapuoluetta edustava Esko Ahonen.
Hän jäi tänä vuonna eläkkeelle Lestijärven kunnanjohtajan virasta ja hänet valittiin sen jälkeen Evijärven kunnanvaltuuston puheenjohtajaksi.
Tällä ja viime vuosikymmenellä hän on ollut mukana sote-alan päätöksenteossa peruspalveluliikelaitos Jytassa, Keski-Pohjanmaan sote-palvelukuntayhtymä Soitessa, kuntayhtymä Kaksineuvoisessa sekä Etelä-Pohjanmaan sote-poliittisessa seurantaryhmässä.
Hän on lisäksi työskennellyt esimerkiksi Suomen kuntaliiton pienten kuntien neuvottelukunnan puheenjohtajana ja kansaneläkelaitoksen tilintarkastajana sekä kansanedustajana.
Nyt hän kertoo haluavansa kartuttamaansa kokemusta ja yhteiskuntaverkostoa seuraavaksi maakunnan käyttöön.
–ENSISIJAISENA tavoitteena on minulla rakentaa hyvä ja tasavertainen, eri alueet huomioiva maakunta. Maakunta, missä myös reuna-alueista ja sen asukkaiden hyvinvoinnista huolehditaan tasavertaisesti, sillä kaikista meistä on huolehdittava vauvasta vaariin.
Toiseksi tavoitteekseen hän nimeää riittävin lähipalveluiden turvaamisen hyvinvointiasemilla.
–Tämä asia on erityisesti huomioitava ikäihmisiä silmällä pitäen, koska ikäihmisten liikkuminen voi olla usein reuna-alueilta vaikeaa ja jopa työlästäkin. Nykyään puhutaan paljon ilmastomuutoksista sekä päästöistä. Tämäkin olisi syytä ottaa huomioon hyvinvointiasemien palvelutarjonnassa, sillä riittävät lähipalvelut vähentävät ylimääräistä, pitkien välimatkojen liikkumista.
Hän lisää, että erityisesti reuna-alueilla tärkeä on myös palo- ja pelastustoimi.
–Aluevaltuusto on koko maakunnan ja sen asukkaiden asialla.
AHONEN pohtii, että hyvinvointialuemalliin siirtyminen vaatii vielä paljon työtä ja valmistautumista.
–Ensi vuodesta 2022 tulee työntäyteinen. Oletan, että siirtyminen hyvinvointialuemalliin ei tapahdu täysin ilman ”synnytystuskia”, hän sanoo. –Tärkeintä on kuitenkin, että järjestelmä on kunnossa 1. tammikuuta 2023, kun ensimmäinen ambulanssi ajaa uudenvuodenpäivänä hyvinvointikeskuksen pihaan. Tällöin tulee vastassa olevan henkilökunnan tietää, mitä potilaalle tehdään ja minne hänet viedään hoitoon, eikä suikaan lähdetä silloin enää tutkimaan hallintosäännöstä, mitä siellä tähän tilanteeseen sanotaan.
Hän arvelee, että Kuntayhtymä Kaksineuvoisessakin oli alkuvaiheessa synnytysvaikeuksia, mutta vuosien kuluessa sen toimintoja saatiin kehitettyä ja jalostettua.
–Minulle harmittelun aihe on se, että hyvinvointiasemien palvelutarjontaa on supistettu vuosien saatossa muun muassa poistamalla vastaanottopalveluja. Pitkät matkat ovat aiheuttaneet ikäimisille ongelmatilanteita.
–Kun koko maakunta vuoden 2023 alussa menee hyvinvointialuemalliin ikään kuin ”nyyttikesteihin”, niin se palvelutaso, joka meillä Kaksineuvoisen alueella tuolloin on, siirtyy sinne. Tämän vuoksi pidän palvelutason säilyttämistä hyvänä asiana, hän lisää. –Jos me siirtymisen jälkeen menemme pyytämään lisäpalveluita, niin oletan meille sanottavan, ”Eihän teillä ole niitä ollut ennenkään, niin ette te tarvitse niitä nytkään, sillä olette pärjänneet ilman niitäkin”.
Pitääkö jokaisesta kunnasta mielestäsi saada edustaja aluevaltuustoon?
–Kyllä, mutta se taitaa olla mahdoton ja utopistinen ajatus. Mutta ei mennä kuitenkaan asioiden edelle, sillä äänestäjäthän tämän ratkaisevat.
Mikä on aluevaalien tarkoitus?
TAMMIKUUSSA pidetään Suomen ensimmäiset aluevaalit, joissa valitaan aluevaltuustot hyvinvointialueille. Tähän asti kuntien vastuulla on ollut sosiaalihuollon, terveydenhuollon ja pelastustoiminnan järjestäminen. Jatkossa, 1.1.2023 alkaen, niistä vastaavat hyvinvointialueet.
Hyvinvointialueita on 21. Hyvinvointialueella on itsehallinto, ja ylintä päätösvaltaa alueen asioissa käyttää aluevaltuusto.
Järviseudun kunnat tulevat kuulumaan Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueeseen. Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialue muodostuu Alajärven, Alavuden, Evijärven, Ilmajoen, Isojoen, Isonkyrön, Karijoen, Kauhajoen, Kauhavan, Kuortaneen, Kurikan, Lappajärven, Lapuan, Seinäjoen, Soinin, Teuvan, Vimpelin ja Ähtärin kunnista.
Hyvinvointialueellamme asuu noin 200 000 ihmistä. Sen vuosibudjetti on noin 790 miljoonaa euroa.
Hyvinvointialueen perustehtäviä ovat perusterveydenhuolto, erikoissairaanhoito, sosiaalihuolto, lasten, nuorten ja perheiden palvelut, työikäisten palvelut, ikääntyneiden palvelut, mielenterveys- ja päihdepalvelut, vammaispalvelut, oppilas- ja opiskelijahuolto, hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen sekä pelastustoimi.
Ennakkoäänestysaika on kotimaassa 12.–18.1.2022 ja ulkomailla 12.–15.1.2022. Varsinainen vaalipäivä on 23.1.2022.
