–Tässä välillä saattoi kaksi asiakasta olla samassa huoneessa, mikä aiheutti sovittelemista, joten hoitajat huokaisivat syvään, kun uudet huoneet saatiin käyttöön, ja asiakkaillekin on parempi, että on omaa rauhaa, kertoi palveluvastaava Tuula Kantola.
–Nyt täällä on 20 asiakaspaikkaa sekä yksi hätävarapaikka, totesi ikäihmisten palvelujohtaja Marita Ylilahti.
–Useissa kunnissa intervalliasukkaat ja kuntoutettavat ovat asumispalveluyksiköissä, täällä kaikki on suunniteltu kuntoutumisen ehdoilla. Meillä on lupa olla ylpeitä tästä talosta yhtenä kuntoutuksen lippulaivana, Ylilahti kertoi.
–Hoitajilla on hyvää osaamista ja tavoitteellinen ote, tämä työ vaatii tietynlaista suhtautumista ja haasteiden sietämistä, sillä toimintaa riittää, kuvaili Kantola.
930 neliön tilojen rakentaminen tuli maksamaan 1,93 miljoonaa euroa.
NIMI, kuntoutus- ja intervalliosasto, hämää, sillä kyse ei ole osasto- tai laitoshoidosta: se on tilapäistä asumispalvelua ja vuorohoitoa. Vimpelissä onkin ollut puhetta nimikilpailun järjestämisestä uusille tiloille.
Intervalliosastolla on asiakkaina pääasiassa omaishoidettavia, jotka pääsevät kuntoutukseen hoitajiensa lakisääteisten vapaiden ajaksi. Jonkin verran osastoa hyödynnetään ympärivuorokautiseen asumispalveluun jonottavien väliaikaisena etappina, leikkauksista tulevien kuntouttamiseen ennen kotihoitoa sekä paikkana, jonne kotona hoidettavat pääsevät, jos omaishoitajalle tulee äkillisiä tilanteita eikä kotona pärjätä. Osastolla on iso rooli vanhuspalvelustrategian tavoitteessa, pyrkiä turvaamaan kotona asuminen mahdollisimman pitkään.
–Myös epävirallisilla omaishoitajilla on oikeus vapaaseen.
–Tavoitteena on, että kotiin mennään vähintään samassa kunnossa kuin tänne tullaan; tarjolla on kuntoutusta ja virkistystoimintaa. Jos kotona ei niin patisteta liikkeelle, täällä tulee treeniä pelkästään kävelyn muodossa, kun on pitkät käytävät, naurahti Kantola.
–Täällä joutuu enemmän toimimaan itse ja tietenkin toivomme, että samantyyppinen aktivointi jatkuisi kotona, täydensi Ylilahti.
Fysioterapeutti tekee jokaiselle kuntoutusohjelman ja ohjeistaa hoitajat. Lääkäri käy paikalla tarvittaessa.
–Meillä on kuntoilulaitteita täällä, päivittäin tehdään pieniä tasapainoharjoituksia sekä sosiaalista virkistystä ja kuntoutusta esimerkiksi arvuuttelun, bingon ja laulujen merkeissä, totesi Kantola.
Nykyinen paikkamäärä riittää hyvin. Perusturvan alueella säännöllisiä asiakkaita on joitakin kymmeniä, joilla on viikon tai kahden jakso osastolla kuukaudessa. Omaishoidon tukea myönnetään 150–160 henkilölle vuosittain. Kaikki omaishoidettavat eivät kuitenkaan halua lähteä kotoaan. Myös perhehoitoa on pienimuotoisesti tarjolla.
Osastoa pyöritetään 14 hoitajan voimin. –Sijaispula vaivaa, mutta aina jostakin on saatu käsipareja. Lähi- ja sairaanhoitajista on pulaa. Kaikki alalle valmistujat saavat töitä. Eläkkeelle lähtijöitä ja alan vaihtajia on koko ajan, onneksi meillä on myös eläkeläisiä remmissä, Kantola kertoi.
UUSISSA tiloissa on entistä osastoa suuremmat huoneet, omat vessat ja suihkut joka huoneessa. Kantola on tyytyväinen uusiin parkkialueisiin ja toivoo, että ensi kesänä jo saataisiin soran ja kaivinkoneiden tilalle osaston ympärille nurmikkoa ja puita sekä kulku kiinteistön ympäri mahdollistettaisiin myös pyörätuolilla kuljetettaville.
–Järviseudun sairaalan ei jäänyt muuta ikävöimistä kuin pihan puistoalue.
Kunnan ensi vuoden talousarvioon on varattu 10 000 euroa sisäpihan viimeistelyyn.
