–Vastuuta on paljon ja tasapainoilua riittää. Vaikka olen perillä elokuvantekoon liittyvistä asioista, joka päivä tulee eteen uutta, kuvailee Pohjoispää.
Rahoituksen hankkiminen, näyttelijöiden rekrytointi ja neuvottelut agenttien kanssa, elokuvan hallinnointi kuvausten valmistelusta kuvauksiin ja jälkituotantoon sekä lopuksi markkinointiin työllistävät arviolta vuoden 2023 loppuun. Hommat alkoivat elokuussa.
Tuotantoyhtiö Blankface Oy:n toinen tuottaja on kurikkalainen Mikko Jokipii, joka ohjasi viime vuonna valmistuneen Kasino-elokuvan.
Miehet valitsivat strategiaksi riippumattomuuden Elokuvasäätiöstä eli mahdollisimman paljon rahoittajia, mikä vaatii erittäin paljon työtä.
–Veikkaan, että rahoittajia on jo yli sata: yrityksiä, yksityisiä, yleishyödyllisiä yhteisöjä ja elokuva-alan rahoittajia. Noin parisataatuhatta euroa on kasassa ja neuvottelujen alla saman verran, joten olemme etuajassa.
Myös elokuvasäätiölle on lähetetty pitkät ja perustellut hakemukset. Sieltä voi saada tukea tuotannon eri vaiheissa.
VIMPELISTÄ lähtöisin oleva Pohjoispää oli kiinnostunut elokuvista ja näyttelemisestä jo pikkupoikana, mutta serkkutytöt halusivat tehdä prinsessadraamaa eivätkä lämmenneet Pekan Super-Hessu-roolille.
Hän tutustui videokameraan 16-vuotiaana vuonna 1992, kun kaverin kotiin hankittiin sellainen. Lämmitysturvepalat räjähtelivät kranaatteina Tuohiperän poikien elokuvissa.
–Teimme yhden toimintaelokuvan uusiksi kesän aikana yli 30 kertaa, kun aina tuntui, että tuo tappelu tai tuo ampuminen ei mennyt hyvin, Pohjoispää muistelee.
Ylioppilaslahjarahoilla hän osti laadukkaan videokameran.
–Tein elokuvia, joissa hakkasin ja heittelin itseäni kaksi tai kolme vuotta nuorempia poikia niin paljon, että pitäisi melkein pyytää anteeksi, Pohjoispää nauraa.
Pikku hiljaa harrastus muuttui työksi. Ensin tuli esittelyvideo Vimpelin B-sairaalasta ja sitten Vimpelin kunnasta vuonna 1998. Vuonna 1999 hän perusti tuotantoyhtiö Mr Orange Films ky:n.
POHJOISPÄÄ on tehnyt yrittäjänä yli tuhat videota. Seminaarien tallentamisia, striimauksia, mainoksia — tuoreimpana lyhytelokuva 120 vuotta täyttäneestä Avain Säästöpankista.
Nyt Lapua-elokuva työllistää täysipäiväisesti, joten itseoppinut ammattilainen joutui jättämään av-alan opettajan työn Kauhajoella Suupohjan koulutuskuntayhtymä Vuoksissa.
Fiktion puolella viime vuosien projekteja ovat olleet neljä kappaletta Muistoseurat-pohjalaiskomedioita. Pohjoispää oli kuvaaja, leikkaaja ja paljon muuta.
–Kun Muistoseurat ykköstä lähdettiin tekemään, työryhmän täytyi luoda kustannustehokas tekemisen tapa. Jatkossa mentiin samaa raidetta.
Ykköselokuvan ohjasi Katja Kujala ja siitä eteenpäin Jukka Mäkinen, joka on ohjannut kansan suosion saavuttaneet maalaiskomedia-sarjat. Editoinnin lomassa Pekalla ja Jukalla on juttua riittänyt, molemmilla kun on iso määrä alan tietoa.
–Jukka on reilu ihmisenä, joten hänen kanssaan on helppo tehdä yhteistyötä. Meistä on tullut hyvin läheiset ystävät.
Pohjoispää toivoo potkua alueen elokuvatuotannolle
VUOTEEN 1976 ajoittuvan elokuvan ensi-illaksi tähdätään patruunatehtaan räjähtämisen vuosipäivää keväällä huhtikuussa 2023. Kuvaukset ajoittuvat keväälle 2022.
Traagista aihetta tunnusteltiin lyhytelokuvalla jo vuonna 2014, kun Pohjoispään tuotantoyhtiö Mr Orange Films teki muutaman minuutin pituisen lyhytelokuvan Huhtikuu.
–Halusimme näyttää, että osaamme käsitellä asioita elokuvassa hienotunteisesti. Kiersimme elokuvan kanssa kylillä vuosina 2014–2016 ja keskustelua riitti. Ihmisten reaktio vahvisti sen, että elokuva voidaan tehdä, Pohjoispää kuvailee.
Ihmisillä on ollut halu auttaa. Sadoissa yhteydenotoissa elokuvaa varten on tarjottu 1970-luvun autoja ja muuta omaisuutta.
Rooleissa on ammattilaisia, joista useimmilla on juuret maakunnassa ja myös Järviseudulla. Lappajärveltä lähtöisin on Jussi Lampi ja Alajärveltä Sonja Halla-aho. Salkkareista tuttu Irina Isberg on juuriltaan vimpeliläinen.
Käsikirjoituksen on tehnyt Toni Kurkimäen alkuperäistekstin pohjalta Tuukka Haapamäki. Kurkimäki on ohjaaja ja Tero Saikkonen kuvaaja.
Pohjoispää toivoo elokuvalle menestystä maakunnan takia.
–Toivon, että se kannustaa elokuvien tekijöitä ja tänne syntyy lisää elokuvateollisuutta.
KAINALO
Vaimo löytyi kauhuelokuvasta
TAMMIKUUSSA vuonna 2000 vuosituhannen ensimmäinen suomalainen elokuva oli Surmanlaakso. Kauhuelokuvan olivat ideoineet lapualaiset parikymppiset nuoret, jotka halusivat itselleen elokuva-alan cv-näytteen.
Vimpelissä silloin asunut Pekka Pohjoispää päätyi Surmanlaaksoon kuvaajaksi ja näyttelijäksi tutustuttuaan lapualaiseen Roni Mäkiseen Halkosaaren kesäteatterissa, missä nuorilla miehillä oli mustalaispoikien roolit. Mäkinen esitteli Pohjoispään Toni Kurkimäelle ja tenavatähtenä tunnetuksi tulleelle Antti Pääkköselle, joiden kanssa elokuva oli suunnitteilla.
Pohjoispää oli juuri hankkinut hyvälaatuisen uutuuden, mini-dv-kameran, jolla hän ja Antti Pääkkönen kuvasivat elokuvan.
Elokuva ei mahtunut kerralla sen ajan tietokoneen kiintolevylle. Tarvittiin digitointiedit eli kiihdytinkortti, jotta tietokone jaksoi pyörittää editointiohjelmaa. Pohjoispää toteaa, että niin pitkäpiimäiseen projektiin hän ei ikimaailmassa enää lähtisi.
–Se oli kuitenkin siihen aikaan tosi inspiroivaa. Mini-dv:ltä leikkaaminen ja digitaalinen laatu oli taivas verrattuna vhs:ltä toiselle leikkaamiseen, mitä olin ennen tehnyt. Käytin elokuvaan yritykseni saamia starttirahoja.
Kesällä 1999 kuvatussa elokuvassa Pohjoispään ja lapualaissyntyisen Marika Kallioniemen roolihahmot olivat rakastavaiset, jotka päätyivät yhteen. Puoli vuotta myöhemmin, vähän ennen ensi-iltaa, elokuvan onnellinen loppu muuttui fiktiosta faktaksi, kun Marikasta ja Pekasta tuli oikeasti pari. He asuvat nykyään Lapuan Ruhassa lastensa Sannin, 9, ja Aleksanterin, 12, kanssa.
Anne Savela
