–Valmistelun osalta haasteena ovat tiukka aikataulu ja valmisteluhenkilöstön työkuorma, arvioi pelastusjohtaja Harri Setälä. –Kokouksia on paljon, ja niistä aiheutuu valmistelun toimeenpanon kautta valmistelutyötä.
Pelastustoimen haasteena on paitsi palvelujen järjestäminen uudella mallilla, myös nopea toimintaympäristön muutos.
–Näitä ovat muun muassa nopea teknologinen kehitys sähköautojen, aurinkosähköjärjestelmien, tuulivoiman, isojen järjestelmien etäohjauksen ja -valvonnan osalta. Tällaisiin onnettomuuksiin varautuminen vaatii pelastustoimelta toimintamallien kehitystä ja rahoitusta siihen.
Pelastustoimen palvelut perustuvat alueen riskien arvioon ja sen perusteella hyväksyttävään palvelutasopäätökseen. Palvelutasoa valvotaan pelastustoimen järjestämislaissa kuvatulla ohjausjärjestelmällä.
Rahoitus on Setälän mukaan ollut haasteena likimain aina, ja talouskuria on tullut tutuksi.
–Etelä-Pohjanmaan pelastuslaitoksen ratkaisu taloushaasteisiin on ollut tuottavuus- ja tehokkuusohjelma, johon henkilöstö on osallistunut laajasti. Esimerkiksi Alajärven paloasemalla tehdään omana työnä muun muassa pelastuslaitoksen tarrat, paloasemalla on sammutinhuolto ja pienkonekorjausta. Vimpelin ja Lappajärven paloaseman henkilöstö, tarvittaessa pelastuslaitoksen omia nostolava-autoja apunaan hyödyntäen pelastuslaitoksen alueen väestöhälyttiminen kunnossapidosta ja asennus- sekä muutostöistä. Lisäksi alueen muilla paloasemilla tehdään laajasti omaa toimintaa tukevia tehtäviä.
PELASTUSLAITOKSEN suorituskyky muodostuu sen paloasemista, joilla on sekä pää- että sivutoimista henkilöstöä, kuvaa Setälä. Muutamilla asemilla päiväaikaan sattuville hälytyksille on toisinaan hankala saada lähtijöitä, mutta tilannetta saadaan paikattua yhteistyössä lähialueen muiden asemien kanssa.
Joidenkin pelastuslaitosten alueilla on lisätty 24 tuntia päivystävien asemien määrää, jolloin vakituisten palomiesten määrää on lisätty ja sopimuspalokunta jää pienempään rooliin.
–Joillakin alueilla pelastajista alkaa olla pulaa, totesi palomies Jukka Siirilä Vimpelin asemalta. –Toistaiseksi meiltä on päiväaikanakin päästy lähtemään, mutta ainahan reserviä saisi olla enemmän. On varmasti niitäkin kuntia, joissa sopimuspalokuntalaisten määrä vähenee, ja sitä joudutaan paikkaamaan päätoimisilla. Meidän alueella en näe akuuttia uhkaa. Uusia tulee mukaan, mutta vaihtuvuuttakin on muuttojen, perhevapaiden tai muiden elämäntilanteiden vuoksi ja eläköitymisten takia.
Tiheä asemaverkko on tärkeä väestön ikääntyessä, kun avun tarve ei ainakaan vähene, kokevat sopimuspalokuntalaiset Markku Pajala ja Kaisa Karjalainen.
–Sopimuspalokunta on kustannustehokas malli, ja myös turvallisuustekijä sivukylien osalta. Monesti palokunnan ensivaste on paikalla ennen ambulanssia, jos on kyse sairaskohtauksesta.
