TUULIVOIMA on uusiutuvaa energiaa ja nopeimmin kasvava puhtaan sähkön tuotantomuoto. Se vähentää tehokkaasti hiilidioksidipäästöjä ja tukee Suomen ilmastotavoitteita. Tuulivoima on lisääntynyt energian tuotantomuotona niin nopeasti, että investoinnit tehdään tänä päivänä liiketaloudellisin perustein ilman yhteiskunnan tukea. Tuulivoima on kansallisen energiapolitiikan mukaista energiatuotantoa. Se on puhdas energiantuotantomuoto, josta ei aiheudu päästöjä ilmaan, maahan eikä vesistöihin.
Suomen ilmastotavoitteiden saavuttaminen kustannustehokkaasti edellyttää fossiilisten polttoaineiden korvaamista puhtaasti tuotetulla sähköllä teollisuudessa, liikenteessä ja lämmityksessä. Tuulivoiman rakentaminen vähentää merkittävästi fossiilisiin polttoaineisiin perustuvaa sähköntuotantoa. Vuonna 2020 uusiutuvalla energialla tuotetun sähkön osuus oli yli 50 prosenttia maamme sähköntuotannosta (Tilastokeskus 2.11.2021). Sitran mukaan tuulivoima on kustannustehokkain menetelmä sähkön kulutuskasvun nostamiseksi (Sitra 28.9.2021). Kulutuksen arvioidaan kaksinkertaistuvan nykyisestä vuoteen 2050 mennessä. Kunnissa tämä tarkoittaa sitä, että energiantuotannossa on haettava ratkaisuja, joilla fossiilisten polttoaineiden käytöstä siirrytään uusiutuvaan energiaan, kuten tuulivoimaan. Lappajärvellä meneillään olevan tuulivoimahankkeen aikana useampi tuulivoimayhtiö onkin osoittanut lisääntyvää kiinnostusta tuulivoimaloiden rakentamiseksi kuntaan.
Tuulivoima on jo tällä hetkellä ja tulevaisuudessa entistä tärkeämpi keino kuntien talouden vahvistamiseksi. Lappajärven kunnan talouden uhkana on monta tekijää. Asukasmäärä on laskenut huolestuttavalla vauhdilla. Esimerkiksi ajanjaksolla 2015–2021 kunnan asukasluku väheni 263 henkilöä eli 8,1 prosenttia koko väestömäärästä. Tämä tarkoittaa suoraan, että kunnassa on vuoteen 2015 verrattuna veronmaksajia entistä vähemmän ja että verotuloja kertyy entistä vähemmän. Seuraavat luvut kertovat selkeästi tilanteen. Kun esimerkiksi vuonna 2015 verotulot olivat noin 10,3 miljoonaa euroa, ne olivat vuonna 2020 noin 9,5 miljoonaa euroa eli noin 800 000 euroa (7,9 prosenttia) vähemmän. Vastaavasti kun toimintakulut olivat vuonna 2015 noin 20,6 miljoonaa euroa, ne olivat vuonna 2020 noin 22,9 miljoonaa euroa eli 2,3 miljoonaa euroa (11,4 prosenttia) korkeammat. Trendi on erittäin huolestuttava.
Lappajärven kunnan elinkeinoelämä on erittäin riippuvainen ulkoisista tekijöistä, jotka vaikuttavat toimintanäkymiin. Turkistarhaukseen, joka on Lappajärvellä erittäin tärkeä elinkeino, kohdistuu valtakunnan tasolla paineita koko elinkeinon alas ajamiseksi. Maamme puoluekentässä ja kansalaisten keskuudessa on erittäin kriittistä suhtautumista turkistarhaukseen ja jopa vaatimuksia turkistarhauksen suorasta kieltämisestä. Kunnan talouden kannalta tämä on todellinen ja merkittävä riski. Vastaavasti turpeen käyttö energialähteenä on vähentynyt dramaattisesti ja uhkana on myös käytön kielto jollain aikavälillä. Sekä turkistarhauksen että turvetuotannon alasajo koskettaa Lappajärven kuntaa sekä välittömästi että välillisesti.
Lappajärven kunnalla ei ole tällä hetkellä eikä näköpiirissä sellaista tulonlähdettä, joka tuottaisi merkittävästi lisää verotuloja. Tämän vuoksi tuulivoima on ainoa realistinen keino verotulojen lisäämiseksi ja talouden tasapainottamiseksi sekä viime kädessä kunnan säilymiseksi itsenäisenä. Kunnat, joissa tuulivoimaa rakennetaan tällä hetkellä, saavat taloutensa vakautetuksi. Tuulivoima on kunnalle edullinen tulonlähde sen vuoksi, ettei kunnan tarvitse rahallisesti panostaa rakentamiseen lainkaan. Naapurikunnistamme Alajärvi ja Soini ovat jo pääsemässä tuulivoiman rakentamiseen ja saavat merkittävästi vahvistettua taloudellista asemaansa. Tuulivoimasta saatavien verotulojen merkitystä kuvaa se, että valtiovarainministeriö päätti vuoden 2021 keväällä olla esittämättä kriisikuntamenettelyssä olleelle Kyyjärven kunnalle kuntaliitosta muun ohella sen vuoksi, että kuntaan suunniteltavilla tuulivoimahankkeilla katsottiin olevan merkittävää vaikutusta kunnan kiinteistöverotuloihin. (Valtiovarainministeriön tiedote 25.5.2021). Viimeaikaiset uutiset kertovat Lestijärven kunnalle tuulivoimasta odotettavissa olevista noin 2,5 miljoonaa euroa vuotuisista kiinteistöverotuloista, mikä vastaa Lestijärven kunnan koko vuoden verotulokertymää. (Talouselämä 19.11.2021).
Mielestämme nyt ollaan siinä tilanteessa, että verotulojen lisäämiseksi ja kunnan talouden tasapainottamiseksi pidemmällä tähtäimellä kunnan on viivyttelemättä eri yhteyksissä selkeästi tuotava julki kunnan myönteinen suhtautuminen tuulivoiman rakentamiseen Lappajärvellä. Kysymys on merkitykseltään ja mittasuhteiltaan niin tärkeästä asiasta, että kunnan tahtotila tuulivoiman rakentamiseen tulee näkyä selkeästi myös kuntastrategiassa. Esitämme, että Lappajärven kunnanvaltuusto tekee tätä koskevan päätöksen ja voimassa olevaan kuntastrategiaan lisäyksen, että kunta mahdollistaa valtakunnalliset määräykset ja ohjeet (mm. etäisyys asutukseen) täyttävien tuulivoimaloiden rakentamisen Lappajärvelle.
Lappajärvellä 28.11.2021
Juhani Laasanen, Esko Leväniemi, Erkki Savela, Eero Ahvenniemi, Matti Saarenpää, Sari Kujala, Raimo Angervisto, Jari Hernesniemi, Tapio Ollila, Mikko Autio, Tapio Koski, Harri Viita-aho, Jukka Jaakkola, Jorma Nyyssölä, Seppo Viinamäki, Pekka K Hernesniemi, Kari Nyyssönen, Matti Hyytinen, Kari Korkea-aho, Esa Rantakangas, Arto Takala, Esa Takala, Rauno Takala, Heikki Vanhamäki, Reijo Öörni
