HAASTATTELUN tekoon olin saanut ministerin sihteeriltä aikaa puoli tuntia, varttia vaille yhdeksästä vartin yli yhdeksään. Aamuteetä juodessa korvaan kantautui televisiosta tuttu nimi. Tiede- ja kulttuuriministeri Antti Kurvinen oli jo ennen seitsemää haastateltavana korkeakoulukysymyksestä.
Olin etukäteen tutkinut, miten ministeri aikansa viettää. Isänpäiväviikonloppuna ministeri kävi kisojen suojelijana avaamassa ilmapistooliammunnan pari-SM-kisat vanhalla yläasteellaan Ylihärmän yhteiskoulussa. Saman viikon torstaina Kurvinen on pistäytynyt Virossa tapaamassa kollegaansa ja juhlistamassa 30-vuotiasta Suomen Viron instituuttia. Maanantaina hänet nähtiin Savonlinnan taidelukiossa. Samalla hän tutustui ammattikorkeakoulu XAMKissa kuitulaboratorioon, joka edistää metsä- ja teknologiateollisuuden kestävää kehitystä ja resurssien järkevää käyttöä.
Erilaiset haastattelut työllistivät myös. Korkeakoulukysymystä koskenutta aloitetta ruodittiin Helsingin Sanomien jutussa maanantaina 8.11., ja saman viikon torstaina korkeakoulut ja elinkeinoelämä vastasivat Kurvisen aloitteeseen. Sunnuntaina 14.11. ilmestyi Hesarin haastattelu. Näiden haastattelujen tekeminen oli tietenkin vienyt oman aikansa.
Ahkera mies tämä tiede- ja kulttuuriministeri.
TASAN yhdeksältä edellinen vieras astuu ulos ministerin työhuoneesta, ja minut ohjataan sisälle. Ministerin kasvoilta ei näy, että hän on ollut liikkeellä ennen aamukuutta ja puolustanut näkemyksiään suorassa TV-lähetyksessä jo ennen seitsemää. Kysyn ajankäytöstä.
Ministeri Kurvinen kertoo, että auto hakee ja auto tuo virka-asioissa. Jotta työskentely sujuisi joustavasti, ovat avustajat, sihteeri ja autonkuljettaja hänelle tärkeitä yhteistyökumppaneita. Erityisavustajat ja sihteeri ovat tarkkaan selvillä ministerin elämästä.
-Auttaa jaksamaan, että on näitä apukäsiä, sanoo Antti Kurvinen.
Ministeri pyrkii joka viikko olemaan Kauhavalla. Aina se ei onnistu, koska työhön kuuluu paljon matkustamista sekä ulkomailla että kotimaassa. Ministerinä Kurvinen aloitti 27.5., jonka jälkeen hän kertoo puolessa vuodessa kiertäneensä suunnilleen koko Suomen.
Edellisenä viikonloppuna hän sanoo käyneensä Helsingin voimistelijoissa puhekeikalla, pyörähtäneensä sitten junalla Pohjanmaalla, josta palasi maanantaina. Aiemmin hän oli viikonloput ja maanantait Pohjanmaalla, mutta nyt ministeriaikana maanantaitkin ovat kuluneet Helsingissä. Kauhavalla hänellä on edelleen hoidettavana paikka kaupunginvaltuustossa.
Tiede- ja kulttuuriministerin toimialaan kuuluvat tiede, kulttuuri, urheilu, nuorisotyö ja -politiikka, uskonnolliset yhteisöt ja kirkon asiat. Mikään inhimillinen ei ole vierasta. Silti ministeri kokee omien sanojensa mukaan olevansa ”iloisten asioiden ministeri”, koska asiat ovat positiivisia.
Ministeri on ollut menneinä viikkoina parissakin myrskyn silmässä. Ensin hän vastoin pääministerin toivetta kertoi julkisuudessa kulttuurialan leikkauksista. Sitten hän ilmoitti kannattavansa korkeakoulujen hajautusta.
Ministeri sanoo, että julkista keskustelua ei pidä pelätä. Hänen toimintaansa voi kritisoida, kun ei mennä henkilökohtaisuuksiin. Sisällöistä voi kiistellä ja ottaa rajustikin kantaa. Kurvinen kiittää kokoomuksen Ben Zyskowitzia ja demarien Jukka Gustafssonia, jotka sivaltavat asioilla, mutta eivät viljele vihapuhetta. Ministeri epäilee olevan eteläpohjalaista perua, että ei hätkähdä vastapuolen eriäviä näkemyksiä.
-Jos koen, että olen tehnyt asiat oikein, olen valmis seisomaan niiden takana.
ETELÄ-POHJANMAAN kehityskohteiksi Kurvinen mainitsee kirjaimet KKK. Ne ovat koulutus, kasvu ja kansainvälistyminen.
Yrityksiä on paljon, ja tekemisen kulttuuria pitäisi arvostaa enemmän. Perheyrittäjyyttä on paljon, mutta halu kasvuun puuttuu sen yli, että työstä saadaan oma ja perheen toimeentulo. Tarvittaisiin kasvuhakuisuutta, pyrkimystä kansainvälistyä ja panostaa vientiin. Etelä-Pohjanmaan vahvuus on se, että meillä on tekemisen kulttuuri eikä ajatella, että valtion pitäisi tulla avuksi, ministeri sanoo.
Ministeri Kurvinen peräänkuuluttaa alueelle lisää maahanmuuttajia. Tervetulleita ovat opiskelemaan tulevat ja työn perässä maahan muuttavat. Järviseudun Ammatti-instituutti JAMI saa Kurviselta kiitokset innovatiivisesta toiminnastaan.
Samalla hän muistuttaa, että maakunnassa työperäinen ja kouluttautumisen perusteella tapahtuva maahanmuutto sotketaan virheellisesti turvapaikanhakijoiden maahanmuuttoon. Nämä pitäisi käsitellä erikseen.
Kaikki työhaluiset maahanmuuttajat pitäisi Kurvisen mielestä toivottaa tervetulleiksi. Sedu, JAMI ja lukiot tekevät Etelä-Pohjanmaalla hyvää työtä. Niiden toimintaa pitää vahvistaa kuten myös Seinäjoen ja Kokkolan yliopistokeskuksen.
Kurvinen muistuttaa, että Etelä-Pohjanmaalla on tilastoissa huolestuttava vuoto 20-29-vuotiaiden kohdalla. He muuttavat erityisesti Pirkanmaalle ja Keski-Suomeen koulutuksen perässä eivätkä palaa. Tässä ammattikorkeakoulut ovat auttaneet aluetta, kuten myös Vaasan yliopisto. Näiden lukujen takia tiede- ja kulttuuriministeri haluaa, että korkeakoulu- ja yliopisto-opetusta hajautetaan pitkin maata.
On helppo ymmärtää, että yritykset lähtevät alueelta, koska siellä ei riitä työikäistä väestöä. Ministeri haluaakin haastaa Järvi-Pohjanmaan kunnat tekemään aggressiivisempaa ja rohkeampaa kuntamarkkinointia. Seudulle olisi saatava työn perässä tulijoita. Jos pariskunnasta toiselle olisi työpaikka, voisi toinen ehkä tehdä etätöitä.
Ministeri kiittää esimerkiksi tonttikampanjoita ja peräänkuuluttaa lisää kampanjointia. Teollisuutta ja yrittäjyyttä Järviseudulla on. Järviseutulainen kulttuuri on myös monimuotoista, ja monet kiehtovat tarinat odottavat tulla kerrotuiksi lähtien puukkojunkkareista ja päätyen tervanpolton historiaan.
Ministeri sanoo myös varovaisesti, että elinkeinorakenne alueella on hyvin perinteinen. Tällä hetkellä töitä on ”miesten aloilla”, kun taas palvelujen kehittämisessä olisi vielä parantamisen varaa.
Järviseudulta on pitkä matka kaikkialle ja tiestö on heikossa kunnossa koko maassa. Tämä on totta, toteaa ministeri. Samalla hän muistuttaa, että myös pääkaupunkiseudulla työmatkat ovat pitkät. Tunnin työmatka suuntaansa ei ole mitenkään epätavallinen, eikä siitä valiteta.
Vielä ministeri muistaa kehaista maaseutua sen yhteisöllisyydestä ja välittämisestä. Naapuria autetaan ja kyläyhteisö rientää hätiin. Näitä perinteisiä vahvuuksia ja alueen tapahtumia pitäisi tuoda vahvemmin esiin. On luonto, rauha ja rauhallisempi elämäntyyli samalla kun tunnin ajomatkan päässä tarjolla ovat kaupunkipalvelut. Jos Järviseudulla piirtää harpilla sadan kilometrin ympyrän, on tunnin sisällä huikea tapahtumatarjonta.
Erityisavustaja on jo kerran vilkaissut seinällä olevaa kelloa. Sitten puolen tunnin haastatteluaika on täynnä. Alan sulkea konetta ja nousen ylös.
Ministerien joukossa vanhempainvapaat ovat olleet suosittuja tällä hallituskaudella. Kysyn, jäisikö ministeri Kurvinen isyysvapaalle, jos tulossa olisi perheenlisäystä. Ministeri toteaa, että haluaa pitää yksityiselämänsä yksityisenä. Sen jälkeen hän sanoo, että ministeri ei voi jäädä vanhempainvapaalle, vaan hänelle etsitään sijainen. Ja loppukaneetti kuuluu: Sen näkee sitten. Kiitän haastattelusta ja siirryn ulos ministerin huoneesta. Sihteerin luona odottaa jo seuraava henkilö ministerin puheille pääsyä.
FAKTA
Antti Kurvinen, s. 1986 Ylihärmässä, asuu Kauhavalla
Oikeustieteen maisteri, Lapin yliopisto, 2013
Asianajotoimistossa 2012–2015
Kansanedustaja 2015-
Keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja 06/2019–05/2021
Kulttuuri- ja tiedeministeri 05/2021-
Kunnalliset luottamustehtävät:
Ylihärmän kunnanvaltuusto 2006–2008
Kauhavan kaupunginvaltuusto 2008-
Etelä-Pohjanmaan liiton maakuntahallitus 2013–2021
Kauhavan kaupunginvaltuusto, 1 varapuheenjohtaja 2013–2021
Aino Alppinen
