Tukkivannesahasta kerrottiin Järviseudun Sanomissa 12. toukokuuta 2021.
–Tämä kutteripaketti oli siellä isän jäljiltä, muistan hänen värkänneen sen kanssa niihin aikoihin, kun olin kahdeksanvuotias. Se oli 1960-lukua. Silloin Järviahossa tekivät nekkuja, ja sieltä isä sen idean varmaan sai. Sitten tapahtui jotakin, ja kutteripaketti kannettiin vintille, jossa se on ollut muistoesineenä vuosikymmenten ajan.
–Keväällä minä sen aloitin ja pikkuhiljaa olen tehnyt. Vetorattaat tein siihen itse, hyvin se rouskuttaa puuta, kun panee jyllinkoskea päälle, kertoo Ylispangar projektistaan.
– On se mielenkiintoinen värkki: isä aloitti ja poika teki loppuun. On tämä raskas värkki, ei meinaa pyörät kestää. On siihen rahaakin mennyt, niin kuin aina kun jotain värkkää, mutta myynnissä se ei ole. Onkohan missään tällaista samanlaista?
Koneeseen työnnetään kutterilistaa, ja sieltä tulee parikymmentä ohutta puutikkua.
–Nekkuja ei taideta enää tehdä. Nehän oli sellaisia tosi makeita ja voipaperiin käärittyjä tikkareita. Johonkin askarteluunhan noita tikkuja voisi käyttää. Ja muutakin käyttötarkoitusta varmasti keksisi noille.
Aikaisemmin Ylispangar on toteuttanut muun muassa traktorilla pyöritettävän hirsihöylän ja kullanhuuhdontakoneen.
–On minulta jo kysytty, mitä teet seuraavaksi. Annetaan nyt vähän aikaa olla.
–Jos panostettaisiin kullanhuuhdontaränniin ensi kesänä, ehdottaa Lempi-puoliso.
