Se on syksystä 2017 videoita tehneen Kangasahon toistaiseksi suosituin video. Yhteensä hänen YouTubessa julkaisemillaan maa- ja metsätalousaiheisilla videoilla on 3 742 403 katselukertaa. Tilaajia hänen kanavallaan on noin 8 770.
Yhä se joskus yllättää, että esimerkiksi konekaupoilla ollessa ihmiset tunnistavat ja moikkaavat nimellä.
Tubettaminen käynnistyi päähänpistosta.
–Seurasin silloin neljä vuotta sitten Muvexia eli Miika Soinia ja sekalaista ryhmää muitakin tubaajia ja ajattelin, että koitetaan nyt mitä siitä tuloo, ei siinä mitään menetä, kertoo Kangasaho.
–Tykkään katsoa sellaisia tubaajia, jotka ovat suht koht rauhallisia ja asiallisia, eivätkä videot ole liian pitkäveteisiä, vaan on osattu editoida turha ja joutava häslääminen pois. Jos videossa on hyvä henki, tulee itsellekin hyvä mieli.
Samaan hän pyrkii itsekin videoita tehdessään. Aluksi videoiden tekeminen oli satunnaista, nyt siitä on tullut viikoittainen harrastus.
Kangasaho liittyi niiden tubaajien joukkoon, jotka tekevät videoita työstään ja arkisesta elämästään. Se kiinnostaa yhä kasvavaa määrää ihmisiä. Hänen katsojansa ovat pääasiassa eri puolelta Suomea, mutta myös ulkomailta, erityisesti Ruotsista.
–Varmaankin kiinnostus tulee siitä, että näkee erilaisia toimintatapoja eri töissä, ja millaista on missäkin puolella Suomea. Kaupungissa asuvaa voi kiinnostaa, millaista elämä on maalla.
Kun herää idea videon aiheesta, Kangasaho ottaa kameran ja dronen töihin mukaan. Lintuperspektiivi tuo videoihin oman elementtinsä.
–Sitten teen sellaista mitä sattuu mieleen tulemaan, puhun aiheesta laidasta laitaan ja teen samalla töitä. Jälkeenpäin sitä pikkusen editoin ja laitan Tubeen. GoPro-aktiivikamera on kätevä työkalu, koska se on sopivan kokoinen ja sen saa päähihnaan, jolloin kädet jäävät vapaiksi. Niissä myös iskunkestävyys on kohdillaan, monesti ne ovat kopsuneet ja tippuneet työn touhussa.
Editointi vie kolmesta minuutista kolmeen tuntiin. Keskimäärin Kangasaho viimeistelee videota tunnin verran.
OSA tubaajan ”työtä” on kommunikointi katsojien kanssa. Esimerkiksi livevideoilla linjoilla olevat moikkailevat ja kyselevät koneista, tai että miksi kuvaaja tekee asian noin eikä näin.
–Hyvässä hengessä kun tekee, niin palautekin tulee hyvässä hengessä. Joskus saan parannusehdotuksia, jos joku on videossa pielessä heidän mielestään.
Oma työn jälki videoiden suhteen on kokemuksen myötä parantunut, kokee Kangasaho. –Ensimmäiset videot olivat ”semmoista tökerrystä”. Matkan varrella on oppinut paljon, esimerkiksi sen, että kamerakäsi ei kannata kovin täristä eikä juostessa kannata kuvata. Videon ääni ja kuva pitää olla kunnossa, että tulee onnistunut otos.
Aina ei kuitenkaan voi onnistua, vaikka kuinka yrittää. Niin maatilan kuin kuvauksen yhteydessä sattuu ja tapahtuu.
–Yleisin on, että kamera kaatuu tai tippuu ja sitten sille nauretaan jälkeenpäin, siinä hetkessä se ei niin hauskaa ole. Joskus on saattanut rengas räjähtää ja koneet upota, mutta se on sitä arkipäivää näissä hommissa.
Videoita Kangasaho aikoo tehdä tulevaisuudessakin ”samalla tasaisella tahdilla sen mukaan kun ideoita tulee”.
–Toivottavasti tästä ei ikinä työ tule, se on hyvä pitää harrastuksena.
TÄLLÄ HETKELLÄ Kangasaho opiskelee Järviseudun Ammatti-oppilaitoksen Kurejoen yksikössä maaseutuyrittäjäksi. Ajatus jatko-opinnoista oli selkeä: pienestä saakka isän mukana lihakarjatilan töissä, perunapelloilla ja metsähommissa kulkenut Arttu haluaa tehdä tulevaisuudessakin sitä, mistä tykkää.
–Maaseutu sekä maanviljely on lähellä sydäntä. Jamilla on heti päässyt tekemään kaikenlaista, ei istuta juurikaan sisällä, vaan pyritään olemaan liikkeessä ja oppimaan tekemällä. Opettajat on mukavia ja muutenkin ilmapiiri siellä.
Opintojen jälkeen Kangasaho suunnittelee elättävänsä itseään koneurakoinnilla ja maatilan töillä.
–Joskus tulevaisuudessa haluan jatkaa tätä sukutilaa, toteaa Kari ja Maria Kangasahon perheen esikoinen.
Lue Artun ajatuksia maatalouden tulevaisuudesta 18. marraskuuta ilmestyvästä isojakolehdestämme.
