Keiteleellä on eletty todeksi se, että laadukas, räätälöity sahatavara on käynyt kaupaksi suhdanteista riippumatta, eikä yhtiö ole koko historiansa aikana joutunut lomauttamaan tai irtisanomaan henkilöstöään. Keitele Groupin miljoonan kuutiometrin sahatavaran tuotanto on lähes 10 prosenttia koko Suomen vuosittaisesta sahatavaran tuotannosta. Tuotannosta 90 prosenttia menee vientiin.
Metsätaloudessa elätään vilkasta vaihetta, mikä näkyy myös Keiteleen Alajärven sahalla.
–Puuta on ollut hyvin tarjolla, siitä kiitos metsänomistajille. Joka päivä puuta ostetaan, korjataan ja jalostetaan meidän laitoksillamme, totesi johtaja Matti Kylävainio. –Hintakehityksen nousu on näkynyt niin kantohinnassa kuin sahatavaran myyntihinnassakin, mikä on varmasti omalta osaltaan parantanut tarjontaa. Tilanne on edelleen hyvä niin metsänomistajan kuin sahateollisuudenkin näkökulmasta; puulle on kysyntää ja hinnassa ollaan pitkäaikaisen keskiarvon yläpuolella. Kyllä kannattaa tuoda puuta markkinoille.
Keitele toimii useassa maakunnassa, mikä näkyy niin saatavan puun laadussa kuin alueiden toimintakulttuureissakin.
–Niihin on sopeuduttava, ja meillä kullakin alueella toimivat ihmiset ovat lähialueelta kotoisin, joten he tuntevat ihmiset sekä toimintakulttuurin. Järviseutu on vahvasti yrittäjähenkistä, kyllä täällä on tuntenut olonsa aika kotoisaksi, yrittäjyyttä arvostetaan ja osataan arvostaa sitä, että on paikallinen saha, joka ostaa puuta.
Pohjanmaan ja pohjoisen Keski-Suomen laadukas tukki osoittautui erinomaiseksi raaka-aineeksi liimapuutuotantoon, jonka päämarkkina on Japani.
Keiteleen saha Alajärvellä työllistää noin 80 henkilöä. –Työvoimaa on saatu riittävästi, mutta tiettyjä haasteita erikoisosaajien rekrytoimisessa on ollut ajoittain, kertoo Kylävainio.
Alajärven sahan tuotantokapasiteetin kasvattamiseen investoitiin yli 50 miljoonaa euroa. Kylävainion mukaan Keitele Group haluaa tulevaisuudessakin kehittyä, kasvaa ja investoida. –Alajärvelle ei tällä hetkellä ole investointipäätöksiä, mutta jatkojalostuskonseptia suunnitellaan kaiken aikaa. Tehdyt investoinnit antavat hyvät mahdollisuudet rakentaa jatkojalostusta siihen päälle. Varmasti sellaista kaavaillaan Alajärvellekin tulevina vuosina.
KEITELEELLÄ uskotaan vahvasti kotimaiseen vihreään kultaan, joka tarjoaa mahdollisuuden valmistaa nykyaikaisia, ilmastoystävällisiä ratkaisuja rakennusteollisuuden tarpeisiin. Kylävainio toivoo, että päätöksenteko Suomen metsien osalta säilyy jatkossakin kansallisella tasolla suomalaisten omissa käsissä.
–Tarvitsemme päivityksen Suomen kansalliseen metsäpolitiikkaan. Metsään kohdistuu nykypäivänä paljon intohimoja; osa haluaa museoida sen hiilinieluiksi, osa näkee sen taloudellisen toimeentulon lähteeksi, osalle ovat tärkeitä metsästyksen ja marjastuksen arvot. Uskon, että nämä intressit ovat sovitettavissa yhteen. Se on asia, josta pitäisi saada aikaan kansallinen yksituumaisuus.
KAUPUNGINJOHTAJA Vesa Koivunen totesi puheenvuorossaan, että Keitele Groupin tulo Alajärvelle oli hyvin merkittävä asia. Entisestä Myllyahon sahasta on kehitetty Pohjanmaan suurin tukinjalostuspiste, joka on nostanut tuotantoaan 120 000 kuutiosta 300 000 kuutioon. Paikkakunnalla toimii myös useita muita puunjalostuksen toimijoita.
–Puuteollisuuden työllisyysvaikutus Alajärvellä on varovaisesti arvioituna reilu 400 henkeä. Voimme siis täysin perustellusti sanoa, että Alajärvellä toimii suhteellisen merkittävä puutuoteklusteri.
JUHANI Halla-aho ja Pentti Unkuri nauttivat lohikeittoa Palotorilla hienoisessa vesisateessa. Heidät sai liikkeelle uteliaisuus sekä ruoka. Puukauppoja ei ollut lähitulevaisuudessa suunnitteilla. Kummallakin on hyvä käsitys Keiteleen toiminnasta Alajärvellä.
–Olen saanut sitä läheltä seurata, kertoi Kurejoella asuva Halla-aho.
Molemmat olivat huolissaan metsätalouden tulevaisuudesta Suomessa.
–Vihreät pitäisi saada pois hallituksesta ennen kuin ehtivät tehdä enempää tuhoa siellä, Unkuri totesi. –Yle on mukana tässä vihreässä touhussa, sen uutisointi on yksipuolista. Valta on valumassa Eurooppaan, eikä Suomi saa sille mitään.
Alvariinin valmistama lohikeitto sai kaksikolta kehuja.