KORTESJÄRVELLÄ alkoi viikonloppuna kansainvälinen nuortenleiri. Palojärven leirikeskuksessa kuului sunnuntaina englanninkielinen puheensorina, kun siellä hääräsi yhteensä 19 nuorta. He olivat iältään 14–20-vuotiaita ja kotoisin Ruotsista, Saksasta sekä Aisaparin alueelta.
Leiri oli osa Euroopan unionin kansainvälistä Erasmus+ -nuorisovaihtoa, jonka teemana on Aisaparin alueella “Maaseutu nuorten silmin”. Kaikki osallistujat joko asuivat tai olivat kotoisin maaseudulta, ja leirin aikana he pääsivät tuomaan esille omia näkemyksiään maalla elämisestä erilaisten työpajojen ja aktiviteettien avulla.
Jutuntekohetkellä menossa oli työpaja, jossa pohdittiin, minkälaisella tiedottamisella nuoret parhaiten tavoitettaisiin. Nuoret olivat askarrelleet julisteita, joilla he mainostivat erilaisia tapahtumia.
–Erasmus+ -hankkeen teema tuli Aisaparin nuorisojaoston jäseniltä. Sen jälkeen etsimme kumppaneita, ja sellaiset löytyivät Ruotsista ja Saksasta. He olivat kiinnostuneita aivan samoista teemoista, kertoi yksi leirin vetäjistä, Ellinoora Takala Aisaparilta.
–Haluamme luoda kansainvälisiä kokemuksia täällä maaseudullakin. Ei tarvitse mennä kaupunkiin tavatakseen erimaalaisia ihmisiä ja päästäkseen keskustelemaan heidän kanssaan. On tosi hyvä, että Leader Aisapari ja Erasmus+ antavat rahoittajina mahdollisuuden tällaiseen.
TOISESSA työpajassa keskusteltiin siitä, millaiset harrastukset onnistuvat myös maaseudulla asuen. Kolmannessa pohdittiin, minkä takia nuoret usein muuttavat pois maalta, ja miten tätä kehityssuuntaa saataisiin käännettyä. Aihetta tarkasteltiin tilastojen valossa, ja nuoret saivat kertoa omia näkemyksiään siitä.
Ruotsalainen, 18-vuotias David Strömbäck kertoi olleensa kiinnostunut kuulemaan, miten nuoria voitaisiin houkutella jäämään pienemmille paikkakunnille. Hän itse asuu itäruotsalaisessa Norrköpingin kaupungissa, jossa on yli 130 000 asukasta, mutta moni hänen ystävänsä on kotoisin hyvin pienistä, jopa vain tuhannen asukkaan kunnista.
–Mielestäni siitä on tärkeää puhua, koska jos kaikki muuttavat pois pieniltä paikkakunnilta, kohta ei enää muuta olekaan kuin isoja kaupunkeja. Kun pienissä kylissä eläköidytään, täytyy jostain löytyä nuoria, jotka jatkavat näiden kylien pyörittämistä, hän pohti. –Pienille paikkakunnille on aina tarvetta, sillä kun kaikki niiden asukkaat tuntevat toisensa, ne ovat kuin isoja perheitä.
–Tämä leiri on hyvä tilaisuus tavata ihmisiä, ystävystyä, tutustua uuteen kieleen ja oppia, millaista elämä on muissa maissa, hän kertoi.
Saksalainen nuorisotyöntekijä Mandy Merker oli mukana yhtenä leirin aikuisista. Hän itse asuu reilun 8 000 asukkaan kokoisessa Sebnitzin maalaiskaupungissa, ja hänen mukanaan tulleet saksalaisnuoret olivat kotoisin hyvin pieniltä, muutaman sadan asukkaan paikkakunnilta.
–On hyvä, että nuoremme tapaavat toisia nuoria eri kulttuureista ja saavat perspektiiviä siihen, millaista elämä on muualla kuin heidän pienissä kotikylissään. On kiinnostavaa nähdä ja vaihtaa ajatuksia siitä, miten paikalliset nuoret elävät, millaisia ideoita heillä on, ja esimerkiksi miten hyvin he saavat äänensä kuuluviin kunnallishallinnossa, hän kertoi.
–Olisi mahtavaa, jos nuoret oppisivat, että maaseudullakin on mahdollisuuksia. Elämän ei tarvitse olla aina tylsää, ja, jos nuoret niin haluavat ja ovat motivoituneita, he voivat vaikuttaa ja saavuttaa jotakin. Ei tarvitse odottaa, että joku muu keksii nuorille sellaista tekemistä, joka tuo heidät yhteen, vaan he voivat keksiä sitä itsekin.
LEIRIVIIKON aikana nuoret pääsivät myös muun muassa kokeilemaan pesäpalloa ja käymään meteoriittinäyttelyssä, Lakiksella ja jääkärimuseolla. Viimeksi mainitussa paikassa heitä poikkesi tervehtimässä ministeri Antti Kurvinen, jolle he saivat esittää kysymyksiä.
–Yksi leirin tärkeimmistä tuotoksista on nuorten oma manifesti. Siinä nuoret kertovat, miltä he haluavat maaseudun tulevaisuuden näyttävän, Takala kertoi. –He tekevät myös videon, jota tullaan jakamaan meillä, Ruotsissa ja Saksassa sekä Euroopan tasolla yleisemmin, koska tämä on EU-rahoitteinen hanke.
