• Mimosa Mäkelä keskittyi ilmapistooliammuntaan. Taustalla Juho Savola ohjeistaa kivääriampujia.
  • Elina Rantalahti ja Tuomo Huopana seurasivat ampumakerholaisten työskentelyä.
  • Vimpelin metsästysseuran ampuma-aserata sijaitsee entisen Järviseudun sairaalan tiloissa.

Ampumakerhon avaus oli napakymppi

VIMPELIN Metsästysseuran ilma-ampumarata entisen Järviseudun sairaalan tiloissa täyttyi jälleen puheensorinasta ja laukausten äänistä, kun Alajärven yläkoulun ampumakerholaiset pääsivät ammunnan pariin tiistaina 5. lokakuuta.

–Tila on ollut oikeastaan tyhjillään koronarajoitusten alkamisen jälkeen, kertoi Juho Savola. –Ennen sitä täällä pidetyissä avoimissa ovissa kävi yleensä viidestä kymmeneen ampujaa per kerta, joskus enemmänkin. –Ajatuksena oli silloin, että opastaisimme eri yhteisöistä, vaikkapa työpaikoilta, yhteyshenkilöitä, minkä jälkeen porukat voisivat tulla tänne ampumaan omatoimisesti, jatkoi Tuomo Huopana. –Tämä on nyt tällainen välimuoto.

Metsästysseuran jäsenten ei tarvinnut pohtia suostumista yhteistyöhön Harrastamisen Suomen malli -hankkeen kanssa, kun sen vetäjä Elina Rantalahti otti yhteyttä. Seurassa pyritään aktiivisesti madaltamaan kynnystä ampumaurheilun ja metsästyksen pariin.

Savola on pitänyt neljän vuoden ajan metsästäjätutkintokoulutusta ja on ilokseen huomannut, että kurssille tulee yhä enemmän ja enemmän nuoria, jopa ala-asteikäisiä.

–Suurimmalla osasta heistä jompikumpi vanhemmista metsästää, mutta on myös heitä, joiden lähipiirissä ei ole kytkyä metsästykseen. Myös täällä kävi aiemmin ammunnoissa sellaisia, joiden perheissä ei ole metsästäjätaustaa. Jos metsästysharrastus kiinnostaa, voi metsästysseurasta kysyä, kenen kanssa pääsisi kokeilemaan jahtia.

Huopanan mukaan joillakin vanhemmilla saattaa olla hyvinkin negatiivinen käsitys metsästämisestä.

–Metsästys ei ole vain tappamista, vaan suuremmassa määrin luonnosta nauttimista, jatkoi Savola.

Yläkouluikäisiä ammunnan pariin saattavat houkutella videopelit, mutta Savolan mukaan ampuminen on oikeasti kuitenkin erilaista kuin ruudun takana.

AMPUMAKERHOON osallistuu kuusi nuorta. Ensimmäisellä kerralla Savola ja Huopana näyttivät, kuinka paineaseet tankataan kaasupullosta ja aseet ladataan.

–Aseita käsitellään niin, että piippu osoittaa pois muista ihmisistä, vaikka se ei olisi ladattukaan. Ja asetta käsitellään aina niin kuin se olisi ladattu. Vasta, kun on päätetty ampua, sormi laitetaan liipaisimelle.

Eron normaaliin ilma-aseammuntaan tekee muun muassa se, että ratakäyttöön tarkoitetun kilpa-aseen liipaisin on herkistetty ja se ladataan eri tavalla. Kivääreissä on diopteritähtäin, pistoolissa avotähtäin.

–Pistoolilla osuminen on sen vuoksi 10 kertaa vaikeampaa kuin kiväärillä, Savola kertoi.

Osa nuorista oli ampunut aiemminkin, osalle kerta oli ensimmäinen ja oli iso ilo päästä kokeilemaan.

Akos Ivaskin osui ensimmäisellä laukauksella kymppiin. –Tykkään ampumisesta ja aion jatkaa harrastusta myöhemminkin, hän totesi.

Myös Arvi Vistiaholla oli tuntuma tallella: laukaukset osuivat hyvin maalitaulun keskikohdille.

–Hyvältä näyttää, kommentoi Huopana nuorten työskentelyä aseiden parissa.

Tilan käyttämistä ja ilma-aseammunnan pariin pääsemistä koskevissa asioissa voi ottaa yhteyttä metsästysseuraan.

HARRASTAMISEN Suomen malli -hankkeen kerhoihin on Alajärvellä ja Vimpelissä ilmoittautunut jo noin 400 lasta; osa kerhoista käynnistyy talven ja kevään mittaan. Jotkut kerhot ovat olleet niin suosittuja, että ne ovat tulleet täyteen hetimmiten.

–Kannattaa aina ilmoittautua jonopaikalle, jos kiinnostavaan kerhoon ei mahdu, niin mahdollisuuksien mukaan kerhoille järjestetään jatkoa. Tarkoitus on, että kaikki halukkaat pääsisivät kokeilemaan harrastuksia, Rantalahti toteaa.

Jalkapallo- sekä koodaus- ja pelikerhoihin on vielä ohjaajan haku käynnissä.

Jaa juttu: