Hänen mukaansa ihmiset joutuvat taistelemaan biologista perimää vastaan motivoidessaan itseään. Hän vertaa sitä pyöräilemiseen: kun vastaan tulee ylämäki, on helpompi kääntyä takaisin ja lasketella. Luontaisesti ihminen ei liiku, tai syö terveellisesti, jos ei ole pakko.
Ahvenniemi on filosofian tohtori, joka on poikkitieteellisesti paneutunut käyttäytymistieteisiin ja työelämän strategiseen stressinhallintaan. Hänen uusin tietokirjansa on nimeltään Mental training: tulevaisuuden työväline. Kirja kertoo, että kun jotain täytyisi saada aikaiseksi, joudumme vastakkain ”liskoaivon” kanssa. Ahvenniemen mukaan sana laiska saattaa herättää hieman vääriä mielikuvia, kun on kysymys strategisesta energian säästöstä.
–Olemme biologisesti ohjelmoituja säilymään hengissä niin taloudellisesti kuin mahdollista. Esi-isämme joutuivat ponnistelemaan ankarasti eloonjäämisen puolesta ja lepäämään aina kuin oli mahdollista, hän kertoo.
–Tänä päivänä tilanne on päinvastainen: työmme ei yleensä vaadi fyysistä rasitusta, joten joudumme vapaa-aikana hoitamaan kehomme kuntoa. Mutta meillä on edelleen luolamiehen aivot ja biologia, jotka vastustavat tätä, Ahvenniemi muistuttaa.
Uutuusteos on tarkoitettu oppaaksi etenkin opettajille, ohjaajille, johtajille ja kaikille, joiden tehtävänä on motivoida toisia ihmisiä tiettyyn tavoitteeseen, mutta myös ihan tavallisille ihmisille.
Hän on aikaisemmin julkaissut kirjat Mental Management: Käsikirja uuden työelämän kohtaamiseen (2018) ja 100 kirjettä : opas elämän käänteisiin (2019). Jälkimmäinen perustui koutsauskirjeisiin, joissa hän on käsitellyt erilaisia ihmisen toimintatapoihin liittyviä kysymyksiä.
AHVENNIEMI on väitellyt filosofian tohtoriksi rentoutumistekniikoiden hyödyntämisestä työuupumuksen hoidossa ja ennaltaehkäisyssä erityisesti opettajilla. Tekniikoiden ja lähestymistapojen avulla voidaan uudelleen määritellä työn vaatimukset ja käytettävissä olevat resurssit ja saada niiden suhde sellaiseen tasapainoon, että työntekijälle jää pieni voimavaramarginaali. Pitkäaikaisesta monipuolisesta työstä Koulutuskuntayhtymä Tavastialla on tullut vankkaa käytännön taustaa väitöstutkimukseen ja nykytehtäviin.
–Mental Management on nyt Tavastian brändätty tuote, johon nivoutuu parhaat ja toimivimmat palat monenlaisista suuntauksista kuten tiimityöskentely ja itseohjautuvuus, mentaalivalmennus, NLP ja koutsaus, hän sanoo.
Ahvenniemi pitää Mental Management –koulutuksia sloganilla “Skip the shit – No nonsense!”. Tänä vuonna hän järjestää koulutuksia paitsi asuinpaikassaan Hämeenlinnassa myös Kokkolassa ja synnyinkaupungissaan Pietarsaaressa Centria amk:n puitteissa. Kysymykseen mahdolliseen esiintymiseen Lappajärven suunnalla hän vastaa myöntyvästi.
–En ole vielä esiintynyt Järviseudulla ja minulle olisi suuri ilo esiintyä näillä seuduilla.
HÄNEN lappajärveläislähtöinen miehensä Paavo Ahvenniemi on niin intohimoinen ylämäkikävelyn harrastaja, jotta edes Välimeren rannan pahimmissa helteissä ei voi estää itseään kävelemästä espanjalaisen Serra Grossa-vuoren huipulle. Mitä ihan tavallinen ”liskoaivoinen” ihminen voisi oppia lajikumppaneilta, jotka tekevät umpihankihiihtoa, suojuoksua tai ylämäkikävelyä?
–Me tavalliset ’liskoaivoiset’ ihmiset teemme paljon ”kummallisia” asioita. Siitä huolimatta että meillä on tämä energiaa säästävä perimä, joka lähinnä tyydyttää eloon jäämisen tarvetta, meillä on hyvin vahva sosiaalinen tarve (liskoaivojen mukaan kuolemme, jos meitä ei hyväksytä joukkoon) ja kehittymisen tarve (ilman sitä olisimme edelleen luolaihmisiä). Tämä kehittymisen tarve haastaa meidät tekemään hyvin vaativia asioita, ylämäkikävelystä uuden kielen oppimiseen, Ahvenniemi valottaa.
–Kun tarpeet ovat ristiriidassa toistensa kanssa, esimerkiksi energian säästämisen tarve ja itsensä vahvistamisen tarve, meidän kannattaa ruokkia itsensä vahvistamisen tarvetta, kunnes siitä on tullut tapa. Toiminta, josta on tullut tapa, ei vaadi enää energiaa, vaan jatkuu automaattisesti.
Rita Ahvenniemi on ollut ”kärnäläisten miniä” liki viisi vuosikymmentä ja tottunut käymään lomilla Ahvenniemessä. Keski-Pohjanmaan koulutusten yhteydessä on tarjoutunut mahdollisuus poiketa Lappajärvellä.
–Olemme pandemian paremmilla aalloilla päässeet muutaman kerran käymään mieheni 91-vuotiaan ja edelleen hyvin virkeän ja teräväpäisen äidin luona, Ahvenniemi sanoo.
Tapani Tyynelä
