MAATALOUSYRITTÄJIEN työssä on monia kuormittavia tekijöitä.
Viljelijät kuuluvat alkutuotantoon, ja heidän jaksamisensa on näinä aikoina kovilla. Heidän työnsä on usein fyysisesti raskasta, ja byrokratian ja median tuomat paineet lisäävät monesti henkistä kuormaa entisestään.
Viljelijät ovat usein säiden armoilla. Kiirejaksot ajoittuvat usein toukokuusta lokakuulle asti, jolloin tehdään pitkiäkin työpäiviä kelloon katsomatta. Viljelijöitä tukevia toimia tarvitaan yhä enemmän.
Kauhavan, Lappajärven ja Evijärven viljelijöiden työterveyshuolto siirtyi Härmämedille lokakuussa 2019.
Härmämedissä maatalousyrittäjien työterveyshuoltoa toteuttavat työterveyshoitajat Anni Luoma, Sari Kujanpää ja Tarja Kiviniemi. He kertovat, että viljelijät jäävät ongelmien kanssa monesti yksin, ja heidän työssäjaksamistaan pitää tukea ennen kuin työkyky on menetetty.
TYÖTERVEYSHUOLLON pääpaino on ennaltaehkäisevässä työssä.
Siihen kuuluu muun muassa tilakäyntejä, joilla tutustutaan maatalousyrittäjän työoloihin, ja terveystarkastuksia, joilla seurataan hänen terveydentilaansa. Lisäksi työterveyshuoltoon voidaan liittää myös sairaanhoidon palvelut.
Työterveyshuollon tavoitteena on tunnistaan työhön liittyvät terveydelliset riskit, ennaltaehkäistä niihin liittyviä oireita ja sairauksia sekä hoitaa niitä mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, etteivät ne ala heikentämään työ- ja toimintakykyä.
–Katsomme kauas. Toimintakykyä pitää olla myös työn ulkopuolella sekä siinä vaiheessa, kun päästään ansaituille eläkepäiville, Sari Kujanpää sanoo.
–Teemme tiivistä yhteistyötä myös sidosryhmiemme, ProAgrian piiriagrologin, lomatoimen, MTK:n ja maatalousyrittäjien eläkelaitos Melan, kanssa. Meillä kaikilla on tavoitteena maatalousyrittäjän jaksaminen. Lisäksi kuntayhtymän alueella on pilotoitu maatalousyrittäjän varhaisen välittämisen malli, joka on otettu ensimmäisenä käyttöön Etelä-Pohjanmaan alueella.
YHTENÄ työkykyä ylläpitävänä toimena työterveyshuollosta voidaan ohjata asiakas kuntoutukseen. Härmän kuntokeskukseen on haettu kahta maatalousyrittäjille suunnattua Kiila-kuntoutusta.
–Ne ovat olleet kysyttyjä. Viljelijät ovat toivoneet nimenomaan tällaista paikallista kuntoutusta, sillä tiloilta ei usein pystytä irrottautumaan useaksi päiväksi, kertoo työterveyshoitaja Anni Luoma.
Härmän kuntokeskuksen kuntoutusjohtaja Minna Vienola kertoo, että Kiila-kuntoutus on työkykyä ylläpitävää ja parantavaa valmennusta. Sen päätavoite on kuntoutujan työssä jatkaminen.
–Työssä jaksamiseen vaikuttaa monia tekijöitä: fyysiset tekijät, eli miten kroppa toimii; henkiset tekijät, eli ulkopuolelta tulevat jaksamiseen vaikuttavat tekijät; sosiaaliset eli työympäristön tekijät, kuten se, että työnteko on yksinäistä tai voi olla ongelmia perhe- ja sukulaisuussuhteissa; ja kognitiivisen toimintakyvyn tekijät, eli pitäisi pystyä koko ajan oppimaan uutta, Vienola kertoo.
Kiila-kuntoutuksessa pyritään alkuvaiheessa löytämään ne tekijät, jotka kullakin ovat aiheuttaneet haasteita työssä selviytymisessä ja työyhteisön ylläpitämisessä ja kehittämisessä. Kun näitä tekijöitä on löydetty, niitä aletaan työstämään.
–Monesti, kun maatalousyrittäjät pääsevät keskustelemaan keskenään, toinen voi osata katsoa työtä pikkuisen eri näkökulmasta kuin toinen. Ryhmän vertaistuki on tosi tärkeätä, koska työyhteisö on maatalousyrittäjillä monesti niin pieni: tilalla voi olla vain yksi tai kaksi työntekijää, Vienola pohtii.
–Fyysisen kunnon kohottamisen lisäksi tämä vertaistuki ja verkostoituminen on suurinta antia, mitä kuntoutuksesta tulee, Sari Kujanpää lisää.
KIILA-KURSSIEN käytännön ajankohdat on mietitty tarkkaan, jotta maatalousyrittäjien on mahdollista osallistua niille. Kiila-kurssien ajankohdista on tiedotettu myös lomatoimea, jotta maatalousyrittäjän on mahdollista saada lomittaja sopivaan aikaan.
–Kiila-kuntoutuksen päätyttyä työterveyshuollossa jatketaan näiden asioiden edistymisen seurantaa ja mietitään, miten näitä asioita voi tukea jatkossa, Vienola sanoo.
Vienola korostaa myös, että työkykyä tukevia kuntoutuksia on monia erilaisia ja työterveyshuolto ohjaa juuri siihen kuntoutusmuotoon, joka kullekin parhaiten sopii.
JOS maatalousyrittäjä ei ole vielä työterveyshuollon piirissä, mukaan on helppo lähteä.
–Ota yhteys Härmämediin, jolloin yhdessä sitten lähdetään miettimään työterveyshuollon sisältöä, opastaa Tarja Kiviniemi.
–Kun viljelijä liittyy työterveyshuoltoon ennen syyskuun loppua, hän saa MaTasta eli maatalousyrittäjän tapaturmavakuutusmaksusta 20 prosentin alennuksen. Siksikin tämä ajankohta on tärkeä, Luoma vinkkaa.
KORTESJÄRVELÄINEN maatalousyrittäjä Janne Autio kertoo saaneensa apua Kiila-kuntoutuksesta.
38-vuotias Autio on työskennellyt viljelijänä vuodesta 2002 lähtien. Hän hakeutui työterveyteen jatkuvien niska- ja hartiasärkyjen takia.
–Ei oikeastaan ollut päivää ilman särkylääkettä. Lisäksi hiemankin isompi fyysinen ponnistus tuntui melko kovalta. Fyysinen kunto oli suhteellisen heikko, hän kertoo. –Härmämedin lääkärin kanssa jutellessa todettiin, että myös pakollinen tuotantosuunnan vaihto on tuonut lisää henkistäkin kuormaa melkoisesti, ja jaksamisessa on ajoittain myös siksi vaikeuksia.
Lisäksi hän kertoo, että hänen jaksamistaan, niin kuin maatalousyrittäjien yleisestikin, vaikeuttavat stressi tilan töistä ja jatkuva epävarmuus muun muassa hintojen ja tukipolitiikan kehityssuunnista.
KIILA-KUNTOUTUKSESSA fysioterapeutit muun muassa tekivät hänelle erilaisia harjoituksia ja testejä.
–Sai hyviä venyttelyohjeita. Tehtiin omaan kuntooni ja keliin sopivat kunto- ja lihaskuntotestit, joilla sai verrata edistymistä, hän muistelee. –Lisäksi oma työterveyshoitajani oli mukana palavereissa, joissa pohdittiin edistymistä ja kuntoutusta. Ja kyllä sieltä työterveyshoitajan epäilystä tutkimusten jälkeen diagnosoitiin myös tämä uusi kansantauti, uniapnea, vaikka olen aina omasta mielestäni nukkunut hyvin.
Lisäksi kuntoutukseen kuului asiantuntijoiden, kuten lääkärin, fysioterapeutin ja psykologin, pitämiä luentoja.
–Olin yksilö-Kiilassa, koska alun perin hakemani Kiila-kurssi oli täynnä. Meillä oli todella pieni porukka, ja lisäksi olimme kaikki eri aloilta. Keskustelut olivat sen takia melko rakentavia jo luentojen aikana.
AUTIO kertoo, ettei ole aiemmin juuri kokeillut muita apukeinoja työssäjaksamiseen lomailua lukuun ottamatta.
–Sekin on nykykotieläintilalla suhteellisen haastavaa.
Hän toteaa, että ennakoiva kuntoutus on hyvä tapa kuntouttaa.
–Ylipäätään asioiden riittävän aikainen kuntoon hoitaminen on usein todella paljon halvempaa ja helpompaa niin yhteiskunnalle kuin myös itse viljelijälle. Toivottavasti aina välillä itsekin muistaisin tuon, hän naurahtaa.
