HEINÄKUUSSA julkaistiin Hämeen ely-keskuksen tuulivoimaselvitys ”Tuulivoimaa Hämeeseen?”. Johtopäätöksenä esitettiin, että syy tuulivoimaloiden vähäiseen rakentamiseen on asukkaiden vastustus, ja ratkaiseva tekijä on tuulivoiman ”sosiaalinen hyväksyttävyys”. Asennoitumisen muuttuminen myönteisemmäksi edellyttäisi raportin mukaan ”riittävää informaatiota ja faktoja”, ”asukkaiden tarpeiden tunnistamista” ja ”asukkaiden mielipiteiden aitoa huomioon ottamista”. Kuitenkin tämäkin selvitys, kuten tuulivoimaselvitykset niin usein, toteutettiin kokonaan ilman asukastahon kuulemista.
Tuulivoiman edistämistä koskemissa puheenvuoroissa oletetaan usein, että tuulivoiman vastustaminen on pelkkää asukkaitten itsekkyyttä, ns. nimbyilyä, tai johtuu vain tiedon puutteesta. Tuulivoiman sosiaalista hyväksyttävyyttä ei kuitenkaan paranneta tuulivoimaloiden aiheuttamien haittojen vähättelyllä tai velvoittamalla ihmiset sietämään tuulivoimaloita lähipiirissään. Ainoa kestävä tapa on tuulivoimaloiden haittojen tunnustaminen ja tuulivoimaa koskevien säädösten korjaaminen siten, että haitat estyvät.
Tuulivoimaloiden sijoituspäätöksissä taloudelliset seikat ratkaisevat, ja vaikutukset ympäristölle jäävät helposti sivurooliin. Tuulivoimahankkeita suunniteltaessa vaikutukset ihmisiin ja ympäristöön tulisi ottaa paremmin huomioon ja asioista pitäisi puhua niiden oikeilla nimillä. ”Tuulipuistot” eivät todellakaan ole mitään puistoja, vaan ympäristöönsä monin tavoin vaikuttavia teollisuusalueita. Tulisi ymmärtää, että tuulivoimaloiden vaikutukset ovat läsnä lähiasukkaiden elämässä päivin ja öin, ja muuttavat elinympäristön perusteellisesti vuosikymmeniksi eteenpäin. Monille tuulivoimaloiden tulo naapuriin merkitsee oman elinkeinon vaarantumista tai jopa poismuuttoa omasta kodista.
Yksi syy vastustaa tuulivoimaloita on niiden aiheuttama melu. Tuulivoimalat tulisi sijoittaa riittävän etäälle asutuksesta, mutta luparatkaisuissa käytettävien melumallinnusten osoittama etäisyys ei ole riittävä estämään meluhaitat myös käytännössä. Siksi melumallinnusohjeistusta tulisi korjata tuulivoimaloiden koon ja tuulivoimahankkeiden kasvun edellyttämällä tavalla. Myös viranomaisilla tulisi olla halua ja tehokkaat keinot puuttua tuulivoimaloiden aiheuttamiin meluhaittoihin. Paras tapa olisi säätää kaikki tuulivoimahankkeet ympäristöluvanvaraisiksi. Silloin ei niin usein tarvittaisi meluhaitoista johtuvia vuosikausia kestäviä oikeusriitoja, joita nyt on meneillään monilla tuulivoimapaikkakunnilla.
Historiasta tuttu toteamus ”tosiasioiden tunnustaminen on kaiken viisauden alku” pätee hyvin tässäkin asiassa. Tuulivoimahankkeiden vastustaminen ei ole nimbyilyä, vaan asukkailla on vastustukselleen pätevät perusteet ja syyt. Haittojen tunnustaminen ja niiden tehokas ehkäiseminen on kestävä tie pyrittäessä kohti tuulivoiman sosiaalista hyväksyttävyyttä.
Kalevi Nikula, FM / puheenjohtaja, Tuulivoima-kansalaisyhdistys ry
