KRAATTERIJÄRVEN geopark on tarjonnut monia mielenkiintoisia tutkimusaihioita opiskelijoille ja varttuneimmille tutkijoille, kertoo hanketta johtava Heikki Mäkipää.
Hieman ennen koronapandemian alkua alueellamme ehti olla kolme kuukautta geologi Sanni Tiilikainen, joka tutki maailman harvinaisimman kiven, kärnäiitin, kemiallisen koostumuksen vaihteluja.
–Hän käytti kannettavaa XRF-tekniikkaa tehdessään yli 200 analyysiä kärnäiitin kemiallisesta koostumuksesta. Aiemmin näitä analyyseja on tehty vain kymmenkunta, Mäkipää kertoo.
Tiilikainen työstää tuloksista paraikaa pro gradu -tutkielmaansa.
TÄLLÄ hetkellä alueellamme on geologi Lakshika Palamakumbure Sri Lankasta kahden kuukauden ajan tutkimassa Vimpelin Lakeaharjulla mustaliuskeen esiintymistä kallioperässä.
Mustaliuske sisältää grafiittia ja sen on todettu olevan Lappajärven kraatterissa olevien törmäystimanttien alkuperä.
–Aiemmin tätä ei ole kuvattu ja tarkemmin kirjoitettu, joten hänen tekemänsä löytö on geologisesti erittäin arvokas.
TOISENA tutkimusaiheena on avaruudesta saapuva pöly, jota hän on kolmena yönä kerännyt Nykälänniemessä.
Alustavat tutkimukset osoittavat mikrometeoriittien saapumisesta ilmakehään ja maahan saakka.
–Tässä tullaan jatkossa tekemään yhteistyötä Hokkaidon yliopiston kanssa Japanissa, jossa on löydetty mikrometeoriitteja, joiden alkuperä ei olekaan omasta aurinkokunnastamme, Mars- ja Jupiter-planeettojen välisestä asteroidivyöhykkeestä, vaan ulkoavaruudesta.
–Palamakumbure kirjoittaa paraikaa kahta artikkelia julkaistavaksi tieteellisessä aikakausilehdessä. Toiveena on, että hän palaa alueellemme väitöskirjaa tekemään.
UUSIMPANA tutkijana on tämän viikon alussa aloittanut Jennifer Hällsten Helsingin yliopistosta.
Häntä kiinnostaa Järvi-Pohjanmaalla vuonna 1979 tapahtunut maanjäristys. Maanjäristyksen syitä on etsitty ja tutkittu, mutta selkeää kuvaa ei ole vielä syntynyt.
Teorioita sen syntymästä on monia, alkaen Keski-Atlantin selänteellä tapahtuvasta mannerlaatan liikkumisesta aina meteoriitin törmäyksessä syntyneiden, säteittäisten kallioperän ruhjeiden heikkouteen ja uudelleen järjestäytymiseen maan kohoamisen vuoksi.
–Olen erittäin kiitollinen, että pystymme tarjoamaan alueellamme sellaiset olosuhteet, että saamme tänne myös ulkomaalaisia tutkijoita, Mäkipää kertoo.
HEIKKI MÄKIPÄÄ on perustanut Järviseudulle Asteroid and Impactite Research Academy (Aira) -nimisen tutkimuskeskuksen, joka keskittyy nimensä mukaisesti asteroidien ja impaktiittien tutkimukseen. Hän toimii sen johtajana.
–Aira toimii tutkijoiden ”kotipesänä”, jossa he saavat sekä tieteellistä että käytännön tukea ja opetusta omissa hankkeissaan. Yhtenä kannustimena on Lappajärven kunnan tutkijoille vuosittain myöntämä stipendi, jonka tarkoitus on kattaa tutkijoiden matkustus-, oleskelu- ja elinkustannukset alueellamme suoritettavan työn aikana, hän kertoo.
–Myös alueemme lukioiden kansainvälinen toiminta tulee tuomaan alueellemme opiskelijatason tutkijoita. Yhtenä esimerkkinä on Lappajärven geolukion orastava yhteistyö Sapporon yliopiston lukion kanssa.
Sapporon lukio on keskittynyt lukio-opetuksessa tutkimukselliseen lähestymistapaan. Samoin Evijärven lukion kemia-keskittyneisyys luo edellytykset kansainväliseen tutkimusyhteistyöhön muun muassa Lappajärven veden terveydellisistä ominaisuuksista, Mäkipää pohtii.
Vimpelin ja Alajärven pitkäaikainen yhteistyö japanilaisen Jiyu gakuen -lukion kanssa saa uusia ulottuvuuksia tutkimusorientoituneesta otteesta.
Airan ja lukioiden toimintaa koordinoidaan elokuun alussa alkaneessa Vimpelin kunnan Järviseudun kansainvälisyyshankkeessa, jonka johtajana toimii kunnanjohtaja Sam Leijonanmieli ja projektipäällikkönä Mäkipää.
