JÄRVISEUDUN kunnat saivat 1–3 tähteä kuntien elinvoimaisuuden testissä. Suomen Kuvalehti rankkaa kunnat järjestykseen neljän vuoden välein ennen kunnallisvaaleja. Alajärvi ja Evijärvi saivat kolme tähteä, Lappajärvi ja Vimpeli kaksi, Soini yhden tähden.
Suomen Kuvalehden päätoimittaja Matti Kalliokoski, onko lehteenne tullut kiukkuista palautetta niiltä kuntalaisilta, jotka katsovat kotikuntansa olevan useamman tähden arvoinen?
–Palautetta tuli jonkin verran esimerkiksi kunnista, joissa on vahvoja yrityksiä mutta ikääntynyt väestörakenne. Lukijat ihmettelivät, miksi heidän vahvuuttaan ei otettu paremmin huomioon. Vastaus on yksinkertainen: tähdet perustuvat tilastoihin, eivätkä ne ole kauneuskilpailun tulos. Mittarit on kerrottu jutun yhteydessä, Kalliokoski kertoo.
–Arvioita voi tulkita monella tavalla. Voi katsoa, mihin suuntaan kunta on näillä mittareilla kehittynyt edellisten kuntavaalien jälkeen. Silloin tehtiin samanlainen kuntatesti samoilla perusteilla. Tai sitten voi katsoa, mitkä ovat oman kunnan vahvuudet, joiden varaan voi jo nyt rakentaa, ja missä olisi parantamisen varaa, toteaa päätoimittaja Kalliokoski.
MONET kunnat kampanjoivat houkutellakseen paluumuuttajia. Lehdessä asiantuntija neuvoo lisäämään työperäistä maahanmuuttoa. Sekö voisi olla Järviseudullakin elinvoimaisuuden nostaja vai tulisiko sinnikkäästi panostaa paluumuuttajiin esimerkiksi soittamalla hanurilla Helsingin toreilla ”Lakeuden kutsua”?
–Jokainen ihminen ja perhe tekee ratkaisut omalta kohdaltaan, mutta isot luvut muuttuvat hitaasti. Suomessa pienet ikäluokat ovat nyt työikäisiä. Jos työssä käyvien osuutta halutaan nostaa, pitää saada nuoret nopeammin työelämään, mahdollisimman moni ikäluokasta työn syrjään kiinni ja lykätä todellista eläkkeelle siirtymistä myöhemmäksi. Mikään ei ole helppoa. Paluumuuttohaluja voi olla, mutta työvoimapulaa on koko maassa. Tämän lisäksi voi houkutella työntekijöitä Suomen rajojen ulkopuolelta, mutta osaajille on ottajia muuallakin harmaantuvassa Euroopassa. Yhtä taikatemppua ei ole.
–Onneksi korona-ajan muuttotilastot kertovat, että suomalaiset miettivät nyt vimmatusti, missä olisi jatkossa hyvä elää. Etätyö ja monipaikkaisuus yleistyvät. Tästä voivat myös Järviseudun kunnat hyötyä, Kalliokoski arvelee.
Jutun mukaan kuntakokoon katsomatta tarvittaisiin tosiasiat tunnustavia viiden tähden päättäjiä, jotka toimivat kuntalaisten puolesta. Mitä tämä voisi näillä Etelä- ja Keski-Pohjanmaan rajaseuduilla tarkoittaa?
–Kunnissa ei ole hallitusta eikä oppositiota, vaan päättäjät käyttävät valtaa yhdessä ja jokainen tuo mukaan oman näkökulmansa. Yhteistyö ja riittävän kauaksi eteenpäin katsominen auttaa pitämään kiinni siitä, mikä on arvokasta, ja muuttamaan sitä, mikä kaipaa remonttia. Kuntademokratian idea on, että päätöksiä tehdään paikallisesti eikä kaikkien tarvitse mahtua samaan muottiin, Kalliokoski päättää.
HALSUALAISLÄHTÖINEN päätoimittaja Matti Kalliokoski vastasi sähköpostilla kysymyksiin elokuun alussa. Suomen Kuvalehdelle laadittu tilastoaineisto valottaa Manner-Suomen kaikkien 293 kunnan väestökehitystä, elinvoimaa ja kuntatalouden tilaa 19 eri muuttujan perusteella. Lehden Tähtikunnat 2021 -aineistossa kunnat on pisteytetty viidestä tähdestä yhteen. Kun aineistossa käytetään suhteellisia lukuja, kuntakoko tai syntyneiden lasten määrä ei korostu.
Järviseudun kunnat sijoittuivat tilastossa seuraavasti (suluissa vertailu vuoden 2017 sijoitus): Alajärvi 173. (215.), Evijärvi 174. (143.), Lappajärvi 180. (193.), Vimpeli 201. (213.) ja Soini 245. (235.). Rankingsijoitusten muutoksista voi päätellä, että Alajärven, Lappajärven ja Vimpelin elinvoimaisuus on nousussa, Evijärven ja Soinin laskussa.
Suomen Kuvalehden mukaan kartalta löytyy kuntia, jotka potkivat maantiedettä vastaan hyvän strategisen ajattelun turvin niin lahjakkaasti, että tällaisesta kunnasta syntyy mielikuva ”omaa kokoluokkaansa” suurempana kuntana. Neljän vuoden kuluttua saadaan jälleen uudet tilastot. Järviseudun kuntien rankingsijoitukset ja tähtimäärät nousuun, siinä haastetta kuntapäättäjille.
Tapani Tyynelä
