Vieresniemessä on ollut karavaanarialue joskus menneinä vuosikymmeninä, ennen kuin seurakunta vuokrasi tilan omaan käyttöönsä. Erkki Ahonen on pitkän linjan karavaanari, joka lähti viemään eteenpäin ajatusta paikan hyödyntämisestä karavaanarialueena. Tuumasta tuli totta, ja viime kesä sujuikin melko pitkälti takkatuvan remontoinnin merkeissä yhdessä Reijo Vainionpään kanssa. Kunnan laatima 10 000 euron budjetti riitti ja valmista tuli.
Yhdistyksen vetämässä kehityshankkeessa alueen infraa ja ilmettä parannetaan. Hankkeen kustannusarvion on 36 000 euroa, josta puolet koostuu vastikkeettomasta työstä.
–Olemme kunnostaneet tien ja parkkialueen, remontoineet uimakopit ja nyt on käynnissä ulkovessojen saneeraus, kertoi yhdistyksen puheenjohtaja Kullervo Kataja. –Loppukesän aikana on tarkoitus pystyttää huvimaja ja uusia aitan lahonneet portaat sekä raivata aitan ympäristöä. Aittaa emme tässä vaiheessa sen kummemmin operoi. Sen jälkeen alamme kunnostaa uimarantaa takkatuvan ja saunan vasemmalta puolelta. Tällä puolella on hyvä hiekkapohja ja vähemmän kiviä. Tuomme penkkaan hienoa hiekkaa, että saadaan kunnon hiekkaranta. Siihen on tulossa myös laituri. Ranta valmistunee ensi kesäksi, sinne saakka meillä on hanke voimassa. Myös grillikota on tulossa rannan läheisyyteen ja laavun ympäristöä siistitään.
Yhdistys pitää talkooillan pääsääntöisesti keskiviikkoisin ja lauantaisinkin saatetaan jotakin touhuta. Liian kovaa aikataulua ja kiirettä vältetään. –Tälläkin tahdilla tulee valmista, mutta väki ei väsy. Isompi osa yhdistyksen aktiiveista on kuitenkin jo varttuneempaa väkeä.
Kylien kehittämisrahana yhdistys sai lisäksi 5 000 euroa ulkovalaistuksen toteuttamiseen, mikä palvelee paitsi karavaanareita syyshämärissä, myös avantouimareita talvisin.
Viime kesänä aluetta laajennettiin seitsemällä vaunupaikalla raivaamalla ryteikköä ja salaojittamalla peltoa. Nyt vaunupaikkoja on kaikkiaan 20, joista noin viisi paikkaa pyritään pitämään vierailijoiden käytössä. Ihan pienellä työllä aluetta ei tästä enää voi laajentaa, pohtii Kataja.
–Viime kesänäkin kävi muutamia yöpymässä täällä vaunuineen, vaikka emme olleet aluetta mitenkään markkinoineet. Ei ollut keittiötä käytössä ja monenlaista puuhaa oli kesken, mutta he kehuivat, että tämä on hieno paikka. Nyt peruspalvelut ovat kunnossa.
LUONNON RAUHAA, tiivistää Kataja Vieresniemen alueen vetonaulan. Hän nauttii järven läheisyydestä; se on tuttua elämänsä rantamilla ja järvellä viettäneelle. Hän hankki muutama vuosi sitten asuntovaunun, ja nauttii vapaasta oleskelusta Vieresniemessä. –Käymme kyllä kiertelemässä muuallakin kesän mittaan.
–Tämä on hyvä paikka tällaiseen käyttöön: kaunis, lähellä järveä, kangaspohjainen metsä, ei ole hyttysiä, kärpäsiä eikä hajuja, toteaa puolestaan Erkki Ahonen.
Lähialueen asukkaat ja retkeilijät voivat edelleen hyödyntää Vieresniemeä. Yleiselle saunavuorolle voi tulla päivittäin niin, että maanantaina, keskiviikkona, perjantaina ja sunnuntaina naiset saunovat kello 16.30–18 ja miehet 18.30–20 ja muina päivinä toisin päin. Talvella sauna palvelee avantouimareita. Saunamaksu on kolme euroa henkilöltä.
–Täällä voi paistaa makkaraa betonirenkaassa tai laavussa. Grillausmahdollisuus on tulossa grillikodan myötä ja huvimajaan tulee Lapin keittiö, Kataja kertoi.
Uusi paikka houkutteli vaihtamaan
SF-CARAVAN Vieresniemen uusimpia jäseniä ovat räyrinkiläiset Ismo Kandolin ja Ulla Pöyhönen, joilla on vahvat siteet Järviseudulle. Koivulehdon karavaanarialueella tutustuivat vuosien varrella moniin, jotka siirtyivät sieltä pari vuotta sitten Vieresniemeen.
–Kävimme täällä kaksi vuotta sitten, kun rantasauna avattiin. Viime kesänä ei käyty, mutta nyt tulimme viime viikolla käymään ja päätimme vaihtaa tänne, Kandolin kertoo.
Syitä vaihtoon ovat paitsi lähin etäisyys kotiin, 25 kilometriä, myös uusi, kehittyvä alue. –Haluamme antaa panoksemme tänne, Kandolin sanoo. Hän on varautunut olemaan mukana talkoissa mahdollisimman paljon.
–Tämä on mahtava paikka, Pöyhönen toteaa.
–Hieno paikka, järvi likellä. Mielenkiintoista nähdä, miten alue kehittyy.
Karavaanielämässä pääsee irti arjesta ja työstä, sillä se on aivan erilaista kuin tavallinen arki, kokee Kandolin. –Voi olla rennosti ja kiire jää pois.
–Täällä voi nauttia luonnosta, Pöyhönen lisää.
–Yhdessäolosta myös. Lenkkipolkua tulee varmasti käytettyä.
–Eikä sitä kuitenkaan paikoillaan kökötetä, samalla voi tutustua kylään ja paikallisiin nähtävyyksiin, Pöyhönen toteaa.
