ETELÄ-POHJANMAALLA toteutetaan Landemia-hanke. Hanketta hallinnoi Eteläpohjalaiset Kylät ry ja sen osatoteuttajana on Luonnonvarakeskus. Rahoitus tapahtuu Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen kautta maaseuturahastosta.
Landemian hankeaika on kaksi vuotta ja suuruus 330 000 euroa. Kunnianhimoisiksi määränpäiksi on tarkennettu edistää maaseutualueiden vetovoimaisuutta ja elinvoimaisuutta. Alueille pyritään saamaan uusia pysyviä asukkaita sekä mahdollistaa monipaikkaista asumista ja paikkariippumatonta työskentelyä.
HANKKEEN projektipäällikkö Tarja Vuorinen kertoo pyrkimyksenä olevan saada ratkaisumalleja, joita voisi laajemmin lähteä monistamaan suomalaiselle maaseudulle. Tavoitteena ei ole keksiä pyörää uudestaan, vaan jalostaa hyväksi koettuja asioita.
–Hanke koskettaa koko Etelä-Pohjanmaata, mutta se toteutetaan pilottikuntien kautta. Pilottikunnissa eli Evijärvellä, Ilmajoella, Isojoella, Karijoella sekä Soinissa testattavat toimintamallit jaetaan lopulta koko maakunnan ja laajemminkin suomalaisen maaseudun hyväksi, Vuorinen kommentoi.
Vuorisen mukaan Etelä-Pohjanmaan osalta väestön vähentyminen on todella huolestuttavaa. Hankkeen vahva ajuri on maaseutubarometrin 2020 pohjalta tulleet tiedot, jonka mukaan useat suomalaiset, jotka asuvat kaupungeissa haluaisivat asua maaseudulla.
–Siihen tarvitaan asuinpaikka, työ ja toimeentulo. Etätyö on nykyään erilaisessa muodissa kuin vaikka reilu vuosi sitten. On siis tärkeää, että yhteydet pelittävät. Myös pehmeät tekijät kuten luonto, turvallisuus, viihtyvyys ja yhteisöllisyys korostuvat seutujen vetovoimatekijöinä, Vuorinen analysoi.
ETELÄPOHJALAISET kylät ry:n sihteeri Päivi Kultalahti näkee hankkeen olevan oiva tilaisuus kylille tuoda itseään näkyväksi. Hän toivoo, että sen kautta olisi mahdollista lisätä kuntien sekä kylien välistä yhteistyötä.
–Kunnat voisivat huomata minkälaisia aarteita kylät ovat. Yhteistyö ei pelaa tällä hetkellä kaikkialla niin hyvin kuin se voisi pelata. Kylät eivät välttämättä monesti huomaa omia hienoja juttujaan, mutta kun asiaa kuntien kanssa pohtisi, voisi ilmetä uusia näkökulmia, Kultalahti sanoo.
Kultalahti toteaa hankkeen pilottikuntien olevan kooltaan napakoita. Tämä luo niistä hankkeelle otollisen ympäristön. Pohjalaismaakuntien ympäristö poikkeaa suuresti muista suomalaista alueista siten, että kaupungistuminen ei ole toteutunut samoilla tavoilla. Kylät ovat edelleen vahvoja alueella.
–Leader-ryhmien kanssa valtakunnallisesti keskustellessa monet muut suomalaiset ihmettelevät, kuinka Etelä-Pohjanmaalla ELY-keskus on niin myötämielinen kylille. Täällä on aina tuettu kyliä enemmän kuin muualla Suomessa. Eteläpohjalaiset voivat olla siitä asiasta ylpeitä, Kultalahti kehuu.
