ÄHTÄVÄNJOEN vesistön alueen osakaskuntien, voimalaitosyhtiöiden ja kuntien edustajia vieraili Pohjanmaan vesi ja ympäristö ry:n johdolla perjantaina tutustumassa seitsemään voimalaitospatoon joen varrella.
Kyseessä oli Luonnonmukainen kalatie Ähtävänjoen vesistöön -hankkeen maastopäivä. Retki alkoi alimmasta Herrfors oy:n voimalasta Kolpissa ja päättyi ylimpään eli Alajärven sähkö oy:n Koskenvarren voimalaan.
Kalatiehanke käynnistyi noin vuosi sitten. Siinä halutaan rakentaa Ähtävänjoen padot ohittavia kalateitä, jotka mahdollistaisivat vaelluskalan, kuten lohen, taimenen ja ankeriaan, nousun Pohjanlahdesta Luodon kunnan alueelta aina Alajärveen asti.
Ähtävänjoessa on seitsemän voimalaitospatoa ja yksi järven säännöstelypato, jotka estävät nykyisellään aivan kokonaan vaelluskalan nousun. Alajärven ja Evijärven välisellä alueella on vielä pari säännöstelypatoa ja pari voimalaitospatoa lisää. Kalatiet toimisivat kaksisuuntaisina kulkureitteinä patojen ohitukseen.
Samalla hankkeen tavoitteena on palauttaa muidenkin kalojen ja vesieliöiden esteetön kulku koko vesistön sisällä, järvien välillä ja järvien ja joen välillä.
–Samalla palautetaan myös koskikutuisten kalojen lisääntymisalueita. Ohitusuomat, jotka tulevat patojen yhteyteen, voidaan rakentaa hyvinkin luonnonmukaisesti ja ne tulevat olemaan koskimaisia, pieniä lisääntymisympäristöjä kaloille. Paitsi kalaston kannalta, sillä on iso merkitys myös koko vesistön virkistyskäytön kannalta, totesi Jukka Mustajärvi Evijärven Jokelan kylän osakaskunnasta.
Esiselvityshankkeen vetäjä on Pohjanmaan vesi ja ympäristö ry. Euroopan meri- ja kalatalousrahasto rahoittaa hanketta 23 000 eurolla.
Esiselvitys valmistuu kuluvan vuoden lopussa. Siinä selvitetään kalatien toteutusmahdollisuuksia ja yhteistyötä ja tehdään muun muassa yleissuunnitelmatasoinen kalatiesuunnitelma vesistön kahdelle alimmalle padolle, toteaa PVY:n toiminnanjohtaja Heli Jutila.
–1500-luvulta lähtien on tietoja, että Ähtävänjoella on kalastettu lohta ja meritaimenta. Taimen on edellytys raakun esiintymisen turvaamiselle. Raakku on erittäin uhanalainen, rauhoitettu ja direktiivilaji, jota esiintyy edelleen Ähtävänjoella, Jutila sanoo.
–Luonnonmukaiset kalatiet toimivat kaksisuuntaisina kulkureitteinä patojen ohitukseen ja muodostavat koskimaisia elinympäristöjä. Kalatiet ovat tärkeitä paitsi varsinaisten vaelluskalojen, myös muiden vesieliöiden kannalta, toteaa Jutila.
MITÄ kalatien toteutuminen edellyttää?
–Tarvitaan ensinnäkin luvitus kalatien tekemiseen, koska se tarkoittaa muutoksia patokohtaiseen juoksutukseen ja padon rakenteisiin. Sekä suunnitteluun että itse rakentamiseen tarvitaan myös rahoitus, Mustajärvi kertoo.
–Sen lisäksi tarvitaan tietysti voimalaitosyhtiöiden mukaantulo vähintään siinä mielessä, että he sallivat kalateiden tekemisen ja johtavat sinne osan virtaamasta, joka on minimissään puoli kuutiometriä sekunnissa. Esimerkiksi Hanhikoskella keskivirtaama on 15 kuutiota sekunnissa, eli kalatie tarvitsee minimissään noin kuusi prosenttia tuosta keskivirtaamasta. Se on vähin, mitä voimalaitoksen tuotannosta pitäisi tähän kohdistaa.
Ovatko alueen voimalaitosyhtiöt — Herrfors, Esse Elektro-Kraft ja Alajärven sähkö — ilmaisseet halukkuutensa kalatien rakentamisen suhteen?
–No, he ovat mukana tässä esiselvityshankkeessa. Viime kädessä tietysti tulee kysymys siitä, kuka tämän kaiken rahoittaa. Sitä ei ole vielä ratkaistu, hän toteaa. –Hanke etenee vaiheittain: ensin tehdään esiselvitykset, sitten yleissuunnitelmatasoiset suunnitelmat ja sen jälkeen tarkemmat suunnitelmat ja toteutus viimeiseksi. Rahoitus hankitaan myös vaiheittain.
Mustajärvi sanoo, että kalatie on ollut pitkäaikainen tavoite koko vesistön alueella, ja nyt on päästy hyvään alkuun.
–Meillä on koko päivän ollut mukana kolmen voimalaitosyhtiön edustajia. Voimalaitokset on saatu mukaan esiselvityshankkeeseen. Pidän sitä rohkaisevana alkuna.
