VIMPELILÄISSYNTYINEN, nykyisin Seinäjoella asuva runoilija Heli Kataja kertoo tarinoiden imaisseen hänet mukaansa jo lapsena. Erityisesti mieleen on jäänyt opettaja Kari Lakaniemen c-kasetille lukemat H.C. Andersenin sadut, joita oppilaat saivat kuunnella sen jälkeen, kun annetut koulutehtävät oli tehty. Myös Vimpelin kirjaston lasten ja nuorten osaston kirjat houkuttelivat tarinoista innostunutta tyttöä.
–Siitä tämä runojen kirjoittamisen halu lähti aikanaan liikkeelle. Tarinoita kuuntelemalla ja kirjoja lukemalla sanavarasto karttuu ja mielikuvitus saa siivet, sanoo Kataja.
Runoja minulta sinulle -kirjastohetkessä puhunut Kataja siteeraa mielellään kirjailija Stephen Kingiä, joka on sanonut, että kaikilla ihmisillä on jonkun verran kirjallisia lahjoja. Liiallinen itsekritiikki kuitenkin tappaa ilon ja innostuksen, ja harrastus saattaa muuttua pakolla tekemiseksi. Kataja haluaa kannustaa kaikenikäisiä kirjoittajia löytämään luovuuden lähteen. Toisille se avautuu kävelemällä luonnossa kaikki aistit avoimina, toisille taas käyttämällä netin runokonetta.
–Kirjoittajan pitää olla utelias. Kannattaa tutkia ilmiöitä, jotka eivät ole itselle ennestään tuttuja. Ne saattavat johdattaa luomaan sellaisia ajatusyhdistelmiä, joita kukaan muu ei ole vielä keksinyt, Kataja huomioi.
RUNOILTAAN osallistuneet kertoivat omiksi lempirunoilijoikseen Eino Leinon, Kirsi Kunnaksen, Helvi Juvosen ja Arto Juurakon. Runoja luetaan niin ilon- kuin surunhetkiin. Lempirunoilija vaihtuu monesti oman elämäntilanteen mukaan. Katajan oma lempirunoilija on pitkään ollut Ilpo Tiihonen, jonka kieli on värikästä ja humoristista. Persoonallisuus, kirjoittajan oma ääni, onkin tärkeää runon rakentamisessa.
–Tästä syystä ihmiset tykkäävät lukea murrerunoilijoiden, kuten Heli Laaksosen ja Arto Juurakon tekstejä.
Moni kirjoittaa runoja pöytälaatikkoon, vain itselleen. Kataja kuitenkin sanoo, että jos kirjoittaja haluaa kehittyä, hänen on syytä luetuttaa runojaan lähipiirillään. Saatua palautetta kannattaa hyödyntää. Kirjoittamisen yhtenä vaiheena on etäisyyden otto omaan tekstiinsä: jos runoa on viilannut ja hionut pitkän aikaa, tekstille sokeutuu. Lukijan tuoreet näkökulmat ja kysymykset auttavat prosessia eteenpäin.
Kataja kertoo, että innoitusta kirjoittamisen lukkojen avaamiseen voi hakea monin eri tavoin.
–Hauskojen sanojen ja otsikoiden talteen kerääminen aikakausi- ja sanomalehdistä sekä mainoksista on virkistävää. Mitä kaikkea mahtaa tehdä revontulivahti?
