• Kuvassa terveydenhuoltoneuvos Saara Ijäs ja maakuntaneuvos Aulis Ranta-Muotio. Kuva: Jouko Kuismin

Pohjalaisen Neuvosseuran hallituksessa henkilövaihdoksia

POHJALAISEN Neuvosseuran vuosikokous pidettiin huhtikuun viimeisellä viikolla Etelä-Pohjanmaan liiton kokoustiloissa Seinäjoella, koronan sallimissa puitteissa.

Osa osallistujista oli mukana etäyhteydellä. Kokouksen puheenjohtajana toimi opetusneuvos Jorma Hyytiä. Kokousesitelmän piti maakuntajohtaja Asko Peltola.

Vuosikokous valitsi hallituksen puheenjohtajaksi vuodelle 2021 maakuntaneuvos Lasse Anttilan. Erovuoroisten hallitusten jäsenten tilalle valittiin sosiaalineuvos Merja Uusitalo, terveydenhuoltoneuvos Marja-Liisa Haapamäki ja kunnallisneuvos Esko Ahonen. Varalle valittiin kotiseutuneuvos Mauri Jokela ja yli-insinööri Keijo Ullakko. Hallituksessa jatkavat kulttuurineuvos Jorma Aro, sosiaalineuvos Juha Karvala, lehdistöneuvos Pekka Kivelä, ammattikasvatusneuvos Jouko Kuismin ja talousneuvos Jorma Suvanto.

Kokouksessa muistettiin hallituksen erovuoroisuuden vuoksi jättäviä terveydenhuoltoneuvos Saara Ijästä, kunnallisneuvos Eino Korria ja maakuntaneuvos Aulis Ranta-Muotiota Pohjalaisten neuvoseuran viirillä.

KORONAN vuoksi seuran toiminta oli vuonna 2020 rajoitettua. Toimintakertomukseen oli koottu hallituksen jäsenten huomioita menneestä poikkeusvuodesta.

Kolme pohjalaismaakuntaa ovat tehneet keskenään hyvää yhteistyötä jo pitkään. Viime vuonna yhteydenpito siirrettiin pääosin verkossa toimivaksi, joskin jonkin verran voitiin tavata kasvokkain.

Sosiaalipalvelujen tarve kasvoi, osittain syynä siihen oli syrjäytymisvaarassa olevien lisääntyminen koronan vuoksi.

Pohjalainen kansankulttuuri: teatteri, kansantanssit ja -musiikki ovat olleet koronan vuoksi yleisötilaisuuksina lähes kokonaan tauolla. Kulttuuritoimijat odottavat, että pian päästäisiin palaamaan yhteisten harrastusten pariin.

Terveydenhuollon henkilökunnalta on vaadittu ja vaaditaan valtavaa joustavuutta korona-aikana. Normaalia toimintaa on jouduttu muuttamaan. Kuitenkin niin, ettei niin pahaa, ettei jotain hyvääkin. On otettu valtava digiloikka eri sektoreilla koulumaailmasta terveydenhuoltoon ja muuhun yhteiskuntaan.

Media-alalla on meneillään rakennemuutos niin omistusten kuin toimintatapojen rintamalla. Ilmoitustulojen väheneminen on pakottanut lehtitaloja yhdistymään ja samaan aikaan kehittämään sähköisiä palveluja.

Kunnallis- ja sairaalahallinnossa tutuksi ovat tulleet käsitteet koronanyrkki, suojaustoiminta, tartuntarypäs ja monet muut koronan seurauksena pyörivät toimet. Pääosin pandemia on voitu pitää hyvin kurissa pohjalaiskuntien alueella. Tartuntaketjujen jäljityksissä on onnistuttu hyvin ja siten karanteenit ja muut rajoitustoimet saatiin nopeasti kuntoon. Etäpalaverit ovat tuoneet myös säästömahdollisuuksia kuluissa.

Rahoitusmarkkinoilla on eletty monenlaisissa vaiheissa. Digitaalisuus toiminnassa oli jo ennestään varsin laajasti käytössä, mutta se lisääntyi entisestään pandemian myötä. Talouden alamäen torjumiseksi tehdyt massiiviset elvytystoimenpiteet ovat tehonneet ja pörssikurssit alkoivat loppuvuodesta nousta. Kuitenkin epävarmuutta on paljon ”ilmassa”.

Koulutussektorilla ”digiloikka” otettiin parissa viikossa. Nuorille tietotekniikka oli monelta osin tuttua, joten sen haltuunotto opiskelussa sujui nopeasti. Joillekin etäopiskelu sopii erinomaisesti, mutta oli ja on myös paljon kärsijöitä. Monia nuori tarvitsee lähiopetusta varsinkin ammattia opiskellessaan. Samoin lähiopetusta kaivattiin monien lasten ja nuorten keskuudessa muun muassa syrjäytymisuhan torjumiseksi. Myös korkeimmilla asteilla henkilökohtaisen ohjauksen puute näkyi, vaikkakaan se ei sinänsä estänyt opintojen jatkumista. Nuorilla oli myös ongelmia saada harjoittelu- ja kesätyöpaikkoja.

Jouko Kuismin

Jaa juttu: