EVIJÄRVEN, Alajärven, Härmän, Kauhavan, Lappajärven ja Vimpelin lukioissa pidettiin 14.–20. huhtikuuta Korkeakoulut lukioon -teemaviikko.
Tavoitteena oli auttaa järviseutulaisnuoria suunnittelemaan paremmin jatko-opintojaan ja helpottaa siirtymistä lukiosta korkeakouluihin.
Vuonna 2019 aloitetun teemaviikon suunnittelu oli muuttunut koronan vuoksi astetta haastavammaksi, ja sen toteutus siirtyi keväältä 2020 tälle keväälle.
–Matkan varrella moni idea jouduttiin hautaamaan, ja jäljelle jäi tälle ajalle paras mahdollinen toteutustapa eli etätoteutus maustettuna muutamilla toiminnallisilla hetkillä sekä lähiohjauksella, kertoo Tuija Saarteinen Evijärven lukiolta.
TEEMAVIIKON ensimmäinen päivä toteutettiin pääosin lukioiden yhteistyössä sopimalla ohjelmalla. Se sisälsi sekä omien vahvuuksien että eri ammattien vaatimien vahvuuksien pohdintaa.
Yksi osa sitä oli korkeakoulusuunnistus, joka toteutettiin joka lukiossa hieman eri tavalla. Nuoret pitivät toiminnallisia aivopähkinöitä mielekkäinä.
–Evijärven lukiolaiset etsivät kartan avulla koulun lähiympäristöstä QR-koodirasteja ja ratkaisivat niiltä löytyneitä korkeakouluaiheisia pulmia, Saarteinen kertoo.
TORSTAI ja perjantai oli varattu korkeakoulujen omalle ohjelmalle. Torstaina esiin pääsi Seinäjoen ammattikorkeakoulu ja perjantaina Vaasan yliopisto.
–Alkuperäisen suunnitelman mukaan olisimme päässeet paikan päälle korkeakouluihin, mutta nyt ohjelmassa oli korkeakoulujen etäesittelyt.
Seinäjoen ammattikorkeakoulu oli toteuttanut virtuaalivierailun kampukselle. Sen aikana tutustuttiin koulutuksiin. Etäyhteyden kautta kuultiin opiskelijoiden haastatteluja ja alumnien ura- ja yrittäjätarinoita. Yrittäjyyden lehtori Petra Sippola piti luennon yrittäjyydestä ja yrittäjähenkisyydestä.
Perjantaina opiskelumahdollisuuksiaan esitteli Vaasan yliopisto. Esille tulivat tuotantotalous, tietojärjestelmätiede, hallintotiede, viestintätiede, tekniikan opiskelu ja kauppatieteet.
Asiantuntija Sunna Vainiomaa piti myös luennon urasuunnittelusta. Hän myös muistutti opiskelijoita siitä, että on tärkeää opetella tuntemaan itsensä ja kiinnostuksen kohteensa. Vainiomaan mukaan se on koko urasuunnittelun perusta.
–Osa opiskelijoista myös aidosti löysi uusia ajatuksia jatko-opintosuunnitelmiinsa, Saarteinen kertoo.
TEEMAVIIKON maanantai ja tiistai oli varattu työpajoille, jotka opiskelijat olivat saaneet pääosin valita itse. Työpajoja oli kuusi.
Helsingin yliopiston geotieteiden laitos järjesti seminaaripäivän, jonka aiheena oli ilmaston muutokset ja nisäkkäiden evoluutio maapallolla dinosaurusten jälkeen. Muutamassa lukiossa tähän ohjelmaan sisältyi myös ICT-työpaja.
Aalto-yliopisto toteutti lääkekemian työpajan. Eräässä opiskelijapalautteessa sanottiin, että siinä hyvää oli se, että ei tarvinnut koko aikaa kuunnella, vaan sai myös tehdä tehtäviä ja aiheet olivat kivan monipuolisia.
–Evijärven lukion lääkekemian työpajaan osallistujat olivat pääosin kemian yliopistotasoisten perusopintojen tekijöitä, joten heille työpaja olikin antoisa. Esimerkiksi virtuaalilaboratoriossa parasetamolin tekeminen ja myöhemmin molekyylien mallintaminen ohjelmiston avulla ei tuntunut heistä liian haastavalta, Saarteinen kertoo.
–Virtuaalivierailu kemisti Sirpa Raskun johdolla lääkeyritys Orioniin ja lääkeainekemisti Mikko Passiniemen kertomus omasta työstään loi kuvia korkeakouluopintojen jälkeiseen työelämään.
Tampereen yliopisto esitteli arkkitehtuurialan opintoja työpajojen avulla. Tampereen ammattikorkeakoululla ja yliopistolla oli myös projektikurssi, jonka aiheena oli sähkö osana ilmastonmuutoksen hillintää.
Helsingin ja Vaasan yliopistot puhuivat tekoälystä. Tutkimusavustaja Veera Lupunen hälvensi tekoälyyn liittyneitä pelkoja ja oikaisi opiskelijoiden ennakkokäsityksiä tekoälyn kaikkivoipaisuudesta. Lukiolaiset pääsivät suorittamaan tietokonenäköön liittyviä tehtäviä sekä kokeilemaan 3D-mallinnusta, kuvagenerointia, väärennösten tunnistamista, lisättyä todellisuutta ja tekoälyn kykyä tunnistaa ja ryhmitellä asioita.
Etelä-Pohjanmaan opiston ohjelmassa esiteltiin useampia aloja, kuten historiaa, luovaa kirjoittamista, kasvatustiedettä, psykologiaa, poliisiopintoja ja teatteria.
Paljon kehuja sai Etelä-Pohjanmaan opiston järjestämä mahdollisuus kokeilla poliisiammattikorkeakoulun pääsykokeen ketteryysrataa.
–Opiskelija sai radan suoritettuaan tietää, paljonko hän voisi saada radasta pisteitä aidossa pääsykokeessa.
SAARTEISEN mielestä teemaviikko oli ennalta hyvin suunniteltu, mutta käytännön toteutus toi esiin ideoita jatkokehityksen tueksi.
Aikataulut tekivät tiukkaa oppimisen kannalta, ja etätoteutuksessa työpajojen ohjaajien haasteena oli luoda vuorovaikutus lukiolaisiin. Korkeakouluille menneessä palautteessa nousi kuitenkin selkeästi esiin konkreettisen tekemisen mielekkyys.
–Pääosin teemaviikko onnistui innostamaan opiskelijoita pohtimaan omia jatko-opintojaan lukion jälkeen.
Jokainen oppimispäiväkirjan hyväksyttävästi palauttanut opiskelija sai teemaviikosta opintoviikon.
–Osalle sekin jo riitti motivoimaan teemaviikon suorittamiseen.
Kuuden lukion yhteistyöllä syntynyt Korkeakoulut lukioon -teemaviikko toteuttaa myös lukioiden opetussuunnitelmaa, sillä lukiolaisille tulee tarjota opintojen aikana eri tiedonaloja yhdistäviä kokonaisuuksia.
–Näin toimien lukiot haluavat eheyttää lukion ainejakoista opetusta sekä tukea opiskelijaa kokonaisuuksien hallintataitojen kehittymisessä, Saarteinen kertoo.
